Ero sivun ”Askalon” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p stilisointia |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 15:
| kaupungin_logo =
| kaupungin_logon_koko =
| kuva_kartta =
| kartta_koko =
| kartta_kuvateksti =
| pushpin_map =
| pushpin_label_position = <!-- the position of the pushpin label: left, right, top, bottom, none -->
| aluetyyppi = [[Valtio]]
Rivi 31:
| alueen_nimi4 =
| hallinnon_tyyppi =
| johtajan_arvonimi =
| johtajan_nimi =
| johtajan_arvonimi1 = <!-- paikoille, joissa useampi, esim. pormestari ja kaupunginjohtaja -->
| johtajan_nimi1 =
Rivi 48:
| perustettu_päivämäärä3 =
| pinta-ala_huom =
| pinta-ala_yhteensä =
| pinta-ala_maa =
| pinta-ala_vesi =
| pinta-ala_veden_osuus% =
| pinta-ala_metro =
| väkiluku_vuosi =
| väkiluku_huom =
| asutustyyppi = <!--kylälle tai pienemmälle asutukselle (kaupungin ollessa kyseessä jätä tyhjäksi)-->
| väkiluku_yhteensä =
| väestötiheys =
| väkiluku_metropoli =
Rivi 78:
| kotisivu = [http://www.ashkelon.muni.il/openning_eng.asp www.ashkelon.muni.il]
| huomautukset =
}}
==Historia==
[[tiedosto:Ashkelon 17475 (14341997262).jpg|thumb|vasen|Entisöity Askelonin kanaanilainen kaupunginportti.]]
[[tiedosto:תבליט על סרקופג המתאר סצנת קרב.JPG|thumb|vasen|Taistelua esittävä [[sarkofagi]].]]
Nykyisen Askelonin alueelta on löydetty merkkejä ihmisestä [[neoliittinen kausi|neoliittiselta]] ja [[kaoliittinen kausi|kaoliittiselta kaudelta]]. Askalonin nimi saattaa olla johdettu [[seemiläiset kielet|länsiseemiläisestä]] juuresta ''shkl'' eli punnita, mikä viitannee kaupankäyntiin. Kaupunki mainitaan historiallisissa lähteissä ensi kertaa [[Muinainen Egypti|muinaisen Eyptin]] [[Egyptin 11. dynastia|11. dynastian]] aikaisissa teksteissä nimellä ''Asqanu'' ja tuolloin kaupunki oli ilmeisesti [[kanaanilaiset|kanaanilaisten]] hallitsema kaupunkivaltio, josta tuli sittemmin voimakkaan egyptiläisen vaikutusvallan alainen. [[Filistealaiset]] valtasivat kaupungin 1100-luvulla [[eaa.]] ja kaupunki tunnettiin sittemmin nimellä ''Pentapolis''. [[Tuomarien kirja]]n luku 1 jae 18 maintisee [[Juudan kuningaskunta|Juudan]] joukkojen vallaneen Askelonin, [[Gaza (kaupunki)|Gazan]] ja [[Ekron]]in, mutta [[Septuaginta]] mainitsee päinvastoin, että kyseisiä alueita ei vallattu. [[Assyria]] valtasi Askelonin [[Tiglatpileser III]]:n valtakaudella vuonna 734 eaa. Askelon liittyi kuninkaansa Sidqian johdolla [[Hiskia]]n kapinaan Assyriaa vastaan, mutta kapina kukistettiin [[Sanherib]]in johdolla ja myöhemmin assyrialaiset käyttivät kaupunkia tukikohtana Egyptiä vastaan. Assyrian romahdettua Askelon kuului jonkin aikaa Egyptiin, kunnes [[Uus-Babylonia]]n hallitsija [[Nebukadressar II]] valtasi kaupungin ja monet sen asukkaat pakkosiirrettiin muualle.<ref name="ejud">{{Kirjaviite | Tekijä = Fred Skolnik ja Michael Berenbaum | Nimeke = Encyclopaedia Judaica Volume 2 Alr-Az | Vuosi = 2007 | Sivu = 567-569 | Julkaisija = Thomson Gale | Isbn = 978-0-02-865928-2 | Viitattu = 22.1.2018 | Kieli = {{en}} }}</ref>
Babylonialaisia seurasivat aikanaan [[persia]]laiset, [[Aleksanteri Suuri]] ja [[Ptolemaiosten hallitsijasuku]]. Lopulta sen valtasi [[seleukidit|seleukien]] kuningas [[Antiokhos III]] ja kaupungista tuli tärkeä [[hellenismi|hellenistisen]] kulttuurin keskus. Seleukidien luhistuessa Askelonista tuli jälleen itsenäinen kaupunkivaltio ja [[Rooman valtakunta|Rooman valtakunnassa]] sitä pidettiin "vapaana liittolaiskaupunkina" (''Colonia Ascalon liberate et foederata''). Kaupungissa palvottiin [[Isis]]tä, [[Apollo]]a, [[Herakles]]ta ja [[Atargatis]]sta, minkä lisäksi kaupungissa oli [[juutalaiset|juutalainen]] yhteisö. [[Bysantin valtakunta|Bysantin valtakunnan]] alkuaikoina Askelon oli [[hellenistinen filosofia|hellenistisen filosofian]] koulukunnan ja [[kristinusko]]n vastustuksen keskus.<ref name="ejud" /> Myöhemmin siitä tuli kuitenkin oma piispakuntansa.<ref name="eoi">{{Kirjaviite|Tekijä=H.A.R. Gibb, J.H. Kramers, E. Levi-Provencal, J. Schacht|Nimeke=[[Encyclopaedia of Islam]] (vol I A-B)|Vuosi=1986|Sivu =710-711|Julkaisija=E.J. Brill|Tunniste=ISBN 90-04-08114-3}}</ref>
[[Islam|Muslimit]] valtasivat Askelonin vuonna 640 ja se oli yksi viimeisistä kukistuneista Palestiinan kaupungeista. Myöhemmin kaupunkia hallitsivat [[fatimidit]], joiden kaudella kaupungissa oli rahapaja ja laivastotukikohta. [[Seldžukit]] valtasivat sittemmin monet alueen rannikkokaupungit, mutta Askelon oli niitä harvoja kaupunkeja, joissa fatimidien onnistui säilyttää valtansa. Seldžukkeja seurasivat kuitenkin [[ristiretket|ristiretkeläiset]], jotka [[Askelonin taistelu|miltei valtasivat kaupungin]] vuonna 1099. Fatimidit säästyivät vain ristiretkeläisten keskenäisen riitelyn takia. Sittemmin Askelon toimi fatimidien etuasemana, josta he tekivät sotaretkiä ristiretkiläisiä vastaan. Kaupungin asema heikkeni merkittävästi ristiretkeläisten valalttua [[Tyros|Tyroksen]] kaupungin ja [[Balduin III]] [[Askelonin taistelu (1153)|valtasi lopulta Askelonin]] vuonna 1153 seitsemän kuukautta kestäneen piirityksen jälkeen. Ristiretkeläisten kärsittyä suuren tappion [[Hattinin taistelu]]ssa Askelon antautui [[Saladin]]ille vuonna 1191, mutta [[Rikhard I Leijonamieli]] valtasi sen voittonsa jälkeen [[Arsufin taistelu]]ssa. Saladin joputui hylkäämään kaupungin, mutta ennen vetäytymistään hän määräsi sen tuhottavaksi. Kaupungin muslimit muuttivat Syyriaan, sekä kristityt ja juutalaiset [[Jerusalem]]iin. Kaupungin linnoituksia jälleenrakennettiin ja se vaihtoi käsiä useaan otteeseen, kunnes muslimit valtasivat sen lopullisesti vuonna 1247. [[Mamelukit|Mamelukkihallitsija]] [[Baibars]] tuhosi kaupungin tarkoituksellisesti vuonna 1270 monien muiden Palestiinan rannikon kuapunkien tapaan. Askelon ei toipunut, vaan se oli vuosisatojen ajan raunioina.<ref name="eoi" />
Raunioiden keskellä oli pieni al-Juran kalastajakylä ja vuoden 1830 paikkeilla Egyptin kuvernööri [[Ibrahim pašša (Egypti)|Ibrahim pašša]] perusti lähistölle Majdalin kaupungin. Egyptin armeija valtasi Majdalin [[Israelin itsenäisyyssota|Israelin itsenäisyyssodan]] aikana vuonna 1948, mutta he vetäytyivät Israelin joukkojen lähetyessä lokakuussa samana vuonna. Majdalin asukkaat pakenivat pääasiassa Gazaan. Sodan jälkeen kaupunkiin alkoi muuttaa juutalaisia siirtolaisia ja vuonna 1955 Askelonista tehtiin hallinnollisesti kaupunki. Historiallisen Askelonin alue on muutettu kansallispuistoksi.<ref name="ejud" />
==
Askelonin talouden tärkeimpiin osa-alueisiin kuuluvat teollisuus palvelut, matkailu ja kaupanala. Kaupungissa on kolme teollisuusaluetta, joilla on esimerkiksi metalli-, muovi-, puu-, elektroniikka- ja elintarviketeollisuutta. Vuonna 1969 kaupunkiin rakennettiin öljyputki [[Eilat]]ista. Kaupungin liikekeskus sijaitsee Majdalin (Migdal) kaupunginosassa.<ref name="ejud" />
==Väestö==
Askelonin asukasluku vuoden 2016 lopussa oli 134 454.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.cbs.gov.il/ishuvim/reshimalefishem.pdf | Nimeke = List of localities, in Alphabetical order Population 31.12.2016 | Tekijä = | Tiedostomuoto = pdf | Selite = ''Ashqelon'' | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Central Burau of Statistics | Viitattu = 16.2.2018 | Kieli = {{en}} }}</ref> Kaupungin juutalaiset siirtolaiset ovat saapuneet useista eri maista. Askelonin alkuaikoina useiden naapuristojen rakentamisesta vastasivat [[Etelä-Afrikka|Etelä-Afrikan]] [[Etelä-Afrikan juutalaiset|juutalaiset]]. Sittemmin asukkaita on tullut entisen [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]], [[Etiopia]]n, [[Ranska]]n ja [[Latinalainen Amerikka|Latinalaisen Amerikan]] alueelta.<ref name="ejud" />
==Lähteet==
{{viitteet}}
==Aiheesta muualla==
{{Commonscat-rivi|Ashkelon|Askalon}}
[[Luokka:Israelin kaupungit]]
| |||