Versio 16. helmikuuta 2018 kello 13.34 muokkaa 86.60.249.10 (keskustelu) kdd Merkkaukset: seulottavat Visuaalinen muokkaus ← Vanhempi muutos		Versio 16. helmikuuta 2018 kello 13.36 muokkaa kumoa 86.60.249.10 (keskustelu) rfies Merkkaus: Visuaalinen muokkaus Uudempi muutos →
Rivi 1: {{Tämä artikkeli\|käsittelee pinnanmuotoa. [[Vuoristo (sukunimi)\|Vuoristo]] on myös ~~peppu}}~~ kallen peppu}} [[Tiedosto:Himalayas.jpg\|thumb\|[[Himalaja]] [[Kansainvälinen avaruusasema\|Kansainväliseltä avaruusasemalta]] nähtynä. Kuvaussuunta on kohti etelää, etualalla on [[Tiibetin ylänkö]].]] [[Tiedosto:World Distribution of Mid-Oceanic Ridges.gif\|thumb\|Valtamerten [[Keskiselänne\|keskiselänteet]] ovat [[Mannerlaatta\|mannerlaattojen]] rajoilla kohoavia merenalaisia vuoristoja.]] '''Vuoristo''' on toisiinsa liittyvien [[vuori\|vuorten]] tai [[vuorijono]]jen muodostama laaja ja korkeusvaihteluiltaan huomattava kallioperän kohoama-alue, joka erottuu ympäristöstään selvin rintein. Vuorijono on jonomainen vuoristo, jossa toisiinsa liittyvät vuoret muodostavat jonomaisen modostelman.<ref name=taika/><ref name=diss/> Vuoriston synonyymina voidaan pitää nykykielessä vuoriryhmää.<ref name=diss/><ref name=ktsk/> [[Maapallo]]lla vuoristoja on kaikilla [[manner\|mantereilla]] ja [[valtameri\|valtamerialueilla]]. Korkeimmat vuoristot ovat poimuvuoristoja.<ref name=eoppi/> ==Vuoristojen ~~syntyminen~~synnyttäminen== Keskeisimpien syntymekanismien mukaan vuoristot voidaan jakaa poimuvuoristoihin, lohkovuoristoihin ja vulkaanisiin vuoristoihin. Poimuvuoristot syntyvät kiinteän ~~maankuoren~~ ~~kivikehän~~kivesten eli [[litosfääri]]n laattojen rajakohtien läheisyydessä. Litosfääri on jakautunut kahdeksaan isoon ja lukuisiin pienempiin [[litosfäärilaatta\|litosfäärilaattoihin]]. Maankuoren poimuttumista tapahtuu laattojen työntyessä toisiaan kohti, jolloin laattojen reunoilla olevaa kiviainesta työntyy yleensä sekä ylös- että alaspäin, ja kerrostuva kiviaines näkyy maan pinnalla huomattavina poimuttuneina maankohoumina.<ref name=eoppi/> Esimerkiksi [[Skandit]], [[Uralvuoristo]] ja [[Alpit]] ovat poimuvuoristoja. Lohkovuoristot syntyvät, kun litosfäärin kallioon syntyneet jännitykset purkautuvat niin sanottuina [[lohkoliikunnot\|lohkoliikuntoina]], joiden yhteydessä kallioperä repeää ja suuria kallion lohkoja siirtyy ylös- ja alaspäin.<ref name=endo/> Ylöspäin siirtyineitä lohkoja kutsutaan myös [[Horsti\|horsteiksi]]. Monet Keski-Euroopan matalat vuoristot ovat lohkovuoristoja, esimerkiksi Saksan [[Schwartzwald]].

Ero sivun ”Vuoristo” versioiden välillä