Ero sivun ”Peipsijärvi” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p turha väli |
KLS (keskustelu | muokkaukset) |
||
Rivi 45:
Peipsijärven 520 kilometrin pituinen rantaviiva on melko yhtenäinen Kuumajärven rikkonaista itärantaa lukuun ottamatta. Pääaltaan kaakkoisnurkassa on hiekkasärkän takana järven kaltainen Raskopelin lahti. Jokea muistuttava Värskanlahti yhtyy Pihkovanjärveen Kolpinosaaren molemmilta puolilta.<ref name="PTO 8" /> Rannat ovat alavia ja soistuineita. Pohjois- ja itärantaa reunustaa hiekkasärkkä, jolla paikoittain kasvaa mäntyjä. Järven laakeassa pohjassa on paksu mutakerros.<ref name="BSE" />
Peipsijärvi laskee [[Suomenlahti|Suomenlahteen]] Narvajoen kautta<ref>{{kkr|vee1062200|nimi=Narvajoki|viitattu=4.2.2017}}</ref>. Järvestä virtaa vuosittain keskimäärin yli 12 kuutiokilometriä vettä, mikä muodostaa 3 % [[Itämeri|Itämeren]] kokonaisvirtauksesta. Peipsijärven 47 800 neliökilometrin laajuisesta valuma-alueesta 27 917 neliökilometriä kuuluu Venäjään, 16 323 Viroon ja 3 560 [[Latvia]]an. Etelässä sijaitsee pieni [[Valko-Venäjä]]än kuuluva suoalue. Järveen laskevista joista suurimmat ovat [[Velikaja]] ja [[Emajoki]]<ref>{{kkr|vee1023600|nimi=Emajõgi|viitattu=4.2.2017}}</ref>. Pienempiä jokia ovat Võhandu<ref>{{kkr|vee1003000|nimi=Võhandu|viitattu=4.2.2017}}</ref>, Želtša, Pimža eli [[Piusa jõgi|Piusa]]<ref>{{kkr|vee1000200|nimi=Piusa|viitattu=4.2.2017}}</ref>, Rannapungerja<ref>{{kkr|vee1058700|nimi=Rannapungerja|viitattu=4.2.2017}}</ref> ja Tšornaja.<ref name="PTO 8" />
Järvi on melko ravinteikas ja kärsii varsinkin eteläosassaan [[Pihkova]]n, [[Tartto|Tarton]] ja pienempien asutusten jätevesien sekä maatalouden päästöjen aiheuttamasta [[rehevöityminen|rehevöitymisestä]]. Se on Pohjois-Euroopan kalarikkain järvi, joka on antanut kalastajille vuosittain noin 7 000–11 000 tonnin saaliit.<ref>Pskovsko-Tšudskoje ozero, s. 9.</ref> Tärkeimmät kalalajit ovat [[kuha]], [[hauki]], [[lahna]], [[särki]] ja [[ahven]]. [[Kiiski]], [[made]], [[muikku]] ja [[kuore]] ovat menettäneet taloudellisen merkityksensä.<ref>Pskovsko-Tšudskoje ozero, s. 335–337.</ref> Järvi on myös tärkeä muuttolintujen pysähtymispaikka. Lintukannan suojelemiseksi on perustettu Venäjän puolelle Peipsijärven rauhoitusalue ja Viroon joukko [[Natura 2000]] -alueita.<ref>Pskovsko-Tšudskoje ozero, s. 355–356, 375.</ref>
|