Ero sivun ”Malesian talous” versioiden välillä

Aiemmin [[kumipuu]]n viljely oli maan tärkein maataloustuote, mutta kun [[synteettinen kumi]] johti [[raakakumi]]n hinnan alenemiseen, monet plantaasit siirtyivät öljypalmun viljelyyn.<ref name="maailmalla"/> Palmuöljyn tuottajana Malesia on maailman toiseksi suurin naapurimaansa [[Indonesia]]n jälkeen. Malesia ja Indonesia tuottavat maailman palmuöljystä 85 prosenttia. Malesian osuus maailmanmarkkinoista on noin 40 prosenttia, eli se tuottaa noin 15 miljoonaa tonnia palmuöljyä vuodessa.<ref name="finpro"/><ref name="kepa2"/> Palmuöljyä käytetään monissa elintarvikkeissa ja nykyisin yhä enemmän myös [[biopolttoaine]]ena.<ref name="kepa2"/><ref name="ts"/><ref name="mk"/> Suomalainen [[Neste (yritys)|Neste]] on perustamassa Singaporeen maailman suurinta [[biodiesel]]laitosta, joka on täysin riippuvainen Malesian palmuöljystä.<ref name="finpro"/> Neste on maailman suurin yksittäinen palmuöljyn ostaja.<ref name="kepa2"/>

 

 

Malesian metsävarannot keskittyvät etenkin [[Borneo]]lla sijaitseviin [[Sabah]]iin ja [[Sarawak]]iin, missä puuteollisuus on keskeisimmässä asemassa.<ref name="embassy"/><ref name="geo"/> Länsi-Malesiassa alkaa olla pulaa maa-alasta, joka sopisi istutuksille. Ensisijaisesti puuviljelmät ovat kumipuuplantaaseja tai öljypalmuviljelmiä, eivätkä tuota puuraaka-ainetta.<ref name="maailmalla"/><ref name="finpro"/><ref name="geo"/> Malesia on maailman suurin trooppisen puutavaran viejä.<ref name="geo"/>

Maa on kärsinyt aivovuodosta ja korkeammin koulutetun väestön muutosta ulkomaille opiskelujen ja työn perässä. Huonommin palkattuihin töihin maassa on tarvittu ulkomaisia työntekijöitä työvoimapulan takia rakennusteollisuuteen, viljelyksille ja kotiapulaistöihin. Vierastyöläisten osuus on noin kolmannes maan työvoimasta. Pääasialliset lähdemaat ovat [[Indonesia]], [[Bangladesh]], [[Filippiinit]], [[Myanmar]] ja [[Nepal]].<ref name="um"/>

 

 

==Infrastruktuuri==

====Rautatiet====

 

 

Rautatieverkko on Malesian valtion omaisuutta, ja se ylettyy Singaporeen asti.<ref name="lehtipuu"/> Junalla pääsee Malesian rataverkon eteläisimmästä päästä [[Johor Bahru]]sta länsirannikkoa pitkin [[Kuala Lumpur]]in ja [[Ipoh]]in kautta [[Padang Besar]]iin [[Thaimaa]]n rajalle tai maan keskiosaa pitkin [[Tumpat]]iin, [[Kelantan]]iin. Itärannikkoa pitkin menee ainoastaan lyhyt rautatielinja [[Kuantan]]in ja [[Kerteh]]in välillä, joka ei ole yhteydessä maan muuhun rautatieverkkoon, mutta suunnitteilla on uuden radan rakentaminen Kuantaniin muusta rataverkosta.<ref name="vkl"/><ref name="traveller"/><ref name="rwmap"/>

==Taloushistoria==

 

 

Maan itsenäistyttyä vuonna 1957 Malaijassa kehitettiin edelleen tinan ja kumin vientiä, mutta suurimman hyödyn talouskasvusta sai maan [[Malesian kiinalaiset|kiinalainen]] väestönosa. Epätasainen varallisuuden jakautuminen aiheutti osaltaan rotulevottomuuksia vuonna 1969, mikä johti maassa malaijiväestöä suosivaan politiikkaan. Tavoitteena oli saada kaikki maan etniset ryhmät integroitumaan maan talouselämään.<ref name="maailmalla"/><ref name="barwise"/>

 

 

 

[[Aasian talouskriisi]] 1990-luvun lopulla vaikutti Malesian talouteen voimakkaasti, ja maan talous romahti. Talouskriisi johti myös Mahathirin suosion putoamiseen ja aiheutti takaiskun visio 2020 -projektille.<ref name="embassy"/><ref name="richmond"/><ref name="barwise"/> Maa kuitenkin toipui talouskriisistä nopeammin kuin useimmat naapurimaansa. Toipumista edesauttoi etenkin elektroniikkatuotteiden vienti maailmalle. Maa kärsi IT-alan taantumasta 2000-luvun alkuvuosina, mutta sen jälkeen maan talous on lähtenyt voimakkaaseen nousuun.<ref name="embassy"/>

==Haasteet==

 

 

==Korruptio==