Versio 9. syyskuuta 2017 kello 11.27 muokkaa Wähäwiisas (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 9 107 muokkausta →‎Maksullinen ja maksuton osakeanti: Sekaemissio Merkkaus: Visuaalinen muokkaus ← Vanhempi muutos		Versio 8. helmikuuta 2018 kello 16.25 muokkaa kumoa Wähäwiisas (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 9 107 muokkausta Osakeannit 1970-luvulla Merkkaus: Visuaalinen muokkaus Uudempi muutos →
Rivi 21: == Listautumisanti == ''Listautumisanti'' tarkoittaa osakeantia, joka järjestetään [[pörssi]]in listautumisen yhteydessä. Listautumisantia edeltää listautumisesitteen ja muun taloudellisen informaation jakaminen sijoittajille, jotta yrityksen taloudellinen tilanne on heidän tiedossaan mahdollisimman tarkasti. == Osakeanneilla kasvatettiin aiemmin osinkoja == Osakeanteja käytettiin Suomessa aiemmin osingonmaksun lisäämiseen. Ainakin vielä 1970-luvulla yhtiöt halusivat välttää osakekohtaisen [[Osinko\|osingon]] korottamista. Tuolloin nimittäin [[osinkotuotto]] ilmoitettiin prosentteina osakkeen nimellisarvosta eikä [[Efektiivinen tuotto\|efektiivisenä]] eli todellisena tuottona kuten nykyisin. Koska nimellisarvo tavallisesti alitti pörssikurssin, osinkoprosentti näytti todellista tuottoa korkeammalta. Jotta osinkosummaa voitiin kasvattaa korottamatta osinkoprosenttia entisestään, yhtiöt nostivat osakkeiden lukumäärää osakeanneilla. Kun osakkeita oli annin jälkeen entistä enemmän, osingon kokonaissumma nousi, vaikka osakekohtainen osinko ja nimellinen osinkoprosentti pysyivät entisellään.<ref name=":0">{{Kirjaviite\|Tekijä=Seppänen, Esko\|Nimeke=Oy Suomi Ab\|Vuosi=1974\|Luku=Säätiöt\|Sivu=138\|Selite=\|Julkaisupaikka=Helsinki\|Julkaisija=Kansankulttuuri Oy\|Isbn=951-615-75-6}}</ref> Anti järjestettiin useimmiten siten, että ensin yhtiön kiinteän omaisuuden kirjanpitoarvoja korotettiin. Toisessa vaiheessa arvonkorotus jaettiin osakkaille joko ilmaisosakkeina tai maksullisena mutta edullisena osakeantina. 1970-luvulla osakeanteihin liittyi myös verohelpotus: Maksullisella osakeannilla korotetulle osakepääomalle maksettu osinko voitiin vähentää yhtiön omassa verotuksessa viiden vuoden ajan. Vanhoille osakkeille maksetusta osingosta voitiin vähentää vain 40 %.<ref name=":0" /> Toistuvista osakeanneista johtuen osakkeiden kokonaistuotto kasvoi pelkkää osinkotuottoa suuremmaksi. Tämä hyödytti sijoittajia, ja osakeanteihin kannatti osallistua. Sijoittajan kannalta ongelmana oli se, että osakeannin ajankohtaa ei voinut etukäteen tietää.<ref name="riihimaki">{{Kirjaviite\|Tekijä=Riihimäki, Antti\|Nimeke=Piensijoittajan niksikirja\|Vuosi=1970\|Sivu=\|Julkaisupaikka=Helsinki\|Julkaisija=WSOY\|Isbn=}}</ref> == Katso myös ==

Ero sivun ”Osakeanti” versioiden välillä