Ero sivun ”Vuoksen vesistö” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Tjp (keskustelu | muokkaukset)
jakoalueet
Rivi 1:
'''Vuoksen vesistö''' ([[vesistöaluetunnus]] 04) on [[Suomi|SuomenSuomessa]] suurin [[vesistö]]alue, , joka sijaitsee pääosin [[Kymenlaakso]]n, [[Etelä-Savo|Etelä-]] ja [[Pohjois-Savo]]n sekä [[Etelä-Karjala|Etelä]]- ja [[Pohjois-Karjala]]n maakuntien alueilla Itä-Suomessa. Vesistön latva-alueita on myös [[Kainuu]]ssa, [[Pohjois-Pohjanmaa|Pohjois-Pohjanmaalla]] ja [[Venäjä]]n [[Karjala]]ssa. Sen [[laskujoki]] on [[Vuoksi]], joka laskee [[Laatokka]]aan. Sen [[valunta|valuma-alueen]] pinta-ala on 61&nbsp;560 neliökilometriä, josta Suomen puolella 52&nbsp;400 neliökilometriä.<ref>{{Verkkoviite | osoite = http://yle.fi/uutiset/vuoksen_vesisto_levittyy_laajalle/6371034| nimeke = Vuoksen vesistö levittyy laajalle | tekijä = Gertsch, Mia | julkaisu = yle.fi| ajankohta = 9.11.2012 | julkaisija = YLE | viitattu = 8.10.2014 }}</ref> Vesistön pääjärvi on [[Suur-Saimaa]], johon kuuluvia järvenselkiä ovat muun muassa [[Etelä-Saimaa (järvi)|Etelä-Saimaa]], [[Pihlajavesi (Saimaa)|Pihlajavesi]], [[Haukivesi]], [[Puruvesi]], [[Orivesi (Saimaa)|Orivesi]] ja [[Pyhäselkä (järvi)|Pyhäselkä]]. Vuoksen vesistöön kuuluvat lisäksi muun muassa [[Unnukka]], [[Kallavesi]], [[Pielinen]], [[Kermajärvi]], [[Juojärvi]] ja [[Suvasvesi]], joiden veden pinnan taso on Saimaata korkeammalla. Vesitön [[järvisyys]] on 19,78&nbsp;%.
 
Vuoksen vesistö alkaa Pohjois-Savon ja Kainuun rajamailta, josta lähtevät [[Kallaveden reitti|Kallaveden reitin]] lähdereitit [[Iisalmen reitti]] ja [[Nilsiän reitti]]. [[Kallavesi|Kallavedestä]] vedet purkautuvat [[Soisalo]]n saaren kahta puolta [[Haukivesi|Haukiveteen]] läntisenä [[Leppävirran reitti]]nä ja itäisenä [[Heinäveden reitti]]nä. Heinäveden reittiin yhtyy idästä tuleva Juojärven reitti. Haukiveteen päätyy myös Vuoksen vesistön toinen pääreitti, [[Pielisen reitti]]. Reitit ovat samalla vesiteinä rahtiliikenteelle ja matkailulle muun muassa [[Kuopio]]on ja [[Joensuu]]hun. Näiden vesireittien korkeuseroja hyödynnetään [[vesivoima]]loiden avulla [[sähkö]]ntuotannossa. Suurimmat voimalat ovat [[Pielisjoki|Pielisjoessa]] olevat Kaltimon ja Kuurnan voimalat sekä Huruskosken voimala [[Varkaus (kaupunki)|Varkaudessa]].
Rivi 8:
 
Vuoksen vesistön vesiliikenne merelle kulkee [[Saimaan kanava]]a pitkin Lappeenrannasta Venäjän puolelle [[Viipuri]]in.
 
== Vesistön jakoalueet ==
Vesistöalueen ensimmäisessä jakovaiheessa on seuraavat alueet tai valuma-alueet:
* Suur-Saimaan alue (04.1)
* Haukiveden–Kallaveden alue (04.2)
* Oriveden–Pyhäselän alue (04.3)
* Pielisen reitin valuma-alue (04.4)
* Iisalmen reitin valuma-alue (04.5)
* Nilsiän reitin valuma-alue (04.6)
* Juojärven reitin valuma-alue (04.7)
* Höytiäisen valuma-alue (04.8)
* Koitajoen valuma-alue (04.9)
 
 
==Kanavat==
Rivi 74 ⟶ 87:
 
== Lähteet ==
* {{Kirjaviite | Tekijä =Ekholm, Matti | Nimeke =Suomen vesistöalueet | Selite =Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126 |Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Vesi ja Ympäristöhallitus | Vuosi =1993 | Tunniste = ISBN 951-47-6860-4 }}
=== Viitteet ===
{{Viitteet}}