Ero sivun ”Estetiikka” versioiden välillä

[[Georg Wilhelm Friedrich Hegel|G. W. F. Hegel]]ille kaikki kulttuuri oli ”absoluuttisen hengen” ilmentymää, taso tasolta. Taide oli ensimmäinen taso, jolla absoluuttinen henki ilmentyi välittömästi aistihavainnolle, ja siksi kyse oli enemmänkin objektiivisesta kuin subjektiivisesta kauneuden julkitulosta.<ref>Hegel, G. W. F.: ''Estetiikan luennot'', 1820-luku.</ref> [[Arthur Schopenhauer]]ille esteettinen kokemus kauneudesta oli suurinta vapautta, jonka puhdas äly saattoi kokea tahdon määräysten alla. Siinä ihminen kokee muodon täydellisyyttä ilman mitään sanallista toimintaa, ja siten ilman, että hyöty tai politiikka tunkeutuisi pilaamaan kauneutta.<ref>Schopenhauer, Arthur: ''Maailma tahtona ja mielteenä'', 1818.</ref>

 

 

Analyyttiset teoreetikot, kuten [[Lordi Kames]], [[William Hogarth]] ja [[Edmund Burke]], toivoivat voivansa palauttaa kauneus johonkin joukkoon ominaisuuksia. Esimerkiksi Hogarth hyökkäsi ihanteellisen kauneuden käsitettä vastaan teoksessaan ''The Analysis of Beauty'' (1753).<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Salonen, Lippo; Salonen Sirkka | Vuosi=1991 | Nimeke=Kuka teki mitä | Sivu=118, 119 | Julkaisija=Otava | Tunniste=ISBN 951-1-11326-7 }}</ref> Hän katsoi, että kauneus koostuu (1) osien sopivuudesta johonkin suunnitelmaan; (2) vaihtelevuudesta niin monella tavalla kuin mahdollista; (3) samankaltaisuudesta, säännöllisyydestä tai symmetriasta, mikä on kaunista vain silloin kun se auttaa säilyttämään sopivuuden suhteessa suunnitelmaan; (4) yksinkertaisuudesta tai erityisyydestä, mikä ei ole miellyttävää itsessään, vaan siksi, että se antaa silmälle mahdollisuuden nauttia vaihtelevuudesta helposti; (5) monimutkaisuudesta, joka antaa työtä aktiivisille energioillemme ja johtaa silmän ”sattumanvaraiseen takaa-ajoon”; ja (6) määrästä tai suuruudesta, joka kiinnittää huomiomme ja tuottaa ihailua ja kunnioitusta. Myöhemmät analyyttiset esteetikot pyrkivät yhdistämään kauneuden johonkin tieteelliseen [[psykologia|psykologiseen]] teoriaan (kuten [[James Mill]]) tai [[biologia]]an (kuten [[Herbert Spencer]]).