Ero sivun ”Toinen ristiretki Suomeen” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 42:
 
[[Jouko Vahtola]] on puolestaan esittänyt omana hypoteesinaan, että ristiretki olisi tehty vasta 1250-luvun lopulla. Tästä hypoteesistaan hän tosin on myöhemmin tinkinyt ''Suomen historian pikkujättiläisessä'' (2003).<ref>Jouko Vahtola: Keskiaika. ''Suomen historian pikkujättiläinen'', 2003.</ref>
Vahtola perusteli ajoitustaan paavi Aleksanteri IV:nnen Uppsalan valitulle arkkipiispalle vuonna 1257 lähettämällä ristiretkibullalla.<ref>Jouko Vahtola: Tuomas-piispasta Birger-jaarliin - näkökulmia Suomen varhaiskeskiajan kirkkopoliittiseen kehitykseen, ''Historiallinen Aikakauskirja'' 1/1984, s.13 ja ''Suomen varhaiskeskiajan lähteitä'' nro 63.</ref> AleksanteriAleksanterin myöhempi seuraaja Gregorius X toteaa kuitenkin omassa ristiretkibullassaan Upsalan arkkipiispalle 9.1.1275 että ”toivottua hedelmää ei koitunut edellä mainitusta paavi Aleksanterin kirjeestä”.<ref>''Suomen varhaiskeskiajan lähteitä'' nro 74</ref> Vahtolan ajoitusta on pidetty virheellisenä.<ref>vrt. Martti Linna: ''Suomen alueellinen pyhimyskultti ja vanhemmat aluejaot'', Vesilahti 1346-1996, 1996,ss.197-202.</ref>
 
== Ristiretken sotilaallinen luonne ==