Ero sivun ”Kuviteltu yhteisö” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Arla (keskustelu | muokkaukset)
p fix
Rivi 2:
Käsitteen on esittänyt [[Yhdysvallat|yhdysvaltalainen]] politiikantutkija [[Benedict Anderson]] ''Kuvitellut yhteisöt. Nationalismin alkuperän ja leviämisen tarkastelua'' (suomennettu 2006), alun perin ''Imagined Communities. Reflections on the Origin and Spread of Nationalism'' (1983).
 
Kuvitteellisessa yhteisössä on keskeistä jäsenten suuri määrä, mikä tekee hankalaksi tavata henkilöitä kasvokkain, keskustella heidän kanssaan tai muutenkaan kommunikoida tehokkaasti. Esimerkiksi [[Kansakunta|kansakunnat]], etniset ryhmät ja osa suurista organisaatioista ovat kuviteltuja yhteisöjä. Olennaista on tällöin, että henkilö ei voi tuntea suurta määrää jäsenistä edes tuttuina.
 
Yhteisön sisällä tuttujen henkilöiden suurinta mahdollista määrää on tutkinut mm. Robin Dunbar, jonka mukaan nimetty ns. [[Dunbarin luku]] arvioi [[Aivot|aivojen]] suorituskapasiteetin määräämää ihmisryhmien suurinta kokoa. Ihmisillä tämä luku on noin 150.
Rivi 8:
==Keksityt perinteet==
{{Pääartikkeli|[[Keksityt perinteet]]}}
Kuvitteellinen yhteisö synnytetään keksimällä sille perinteet, joilla voidaan yhdistää yhteisön jäsenet yhteisten päämäärien taakse. Kirjassa ''The Invention of Tradition'' ([[Keksityt perinteet]])<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Eric Hobsbawm ja Terence Ranger | Nimeke = The Invention of Tradition | Vuosi = 1983 | Luku = | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Cambridge University Press | Tunniste = ISBN 0-521-43773-3 | www = | www-teksti = http://books.google.fi/books?id=sfvnNdVY3KIC&pg=PA272&dq=statuomania+monarchy+republic&hl=fi&ei=CGLeTtGPBoqK4gTAhq3cBg&sa=X&oi=book_result&ct=result&resnum=5&ved=0CEAQ6AEwBA#v=onepage&q=statuomania%20monarchy%20republic&f=false | Tiedostomuotowww-teksti =Google books | Viitattu = 6.12.2011 | Kieli = {{en}}}}</ref> [[Eric Hobsbawm]] kohdistaa mielenkiintonsa erityisesti vuosien 1870 ja 1914 väliseen ajanjaksoon. Hänen mukaansa ajankohdan traditioiden keksimisessä kolme [[innovaatio]]ta olivat keskeisiä: perusopetuksen järjestäminen, julkisten [[seremonia|seremonioiden]] organisoiminen ja julkisten [[Monumentti|monumenttien]] massatuottaminen. Näistä viimeistä on lähestytty [[statuomania]]n käsitteen avulla. Varsinkin kouluopetus, julkiset seremoniat ja monumenttien pystyttämiset edistivät tehokkaasti yhteisöllisyyttä ja ryhmäidentiteettiä, sekä tuottivat ja siirsivät traditioita.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/26678/9789513942373.pdf?sequence=1 | Nimeke = ”Kuohahdus Suomen kansan sydämestä”, Henkilömonumentti diskursiivisena ilmiönä 1900-luvun lopun Suomessa | Tekijä = Tuuli Lähdesmäki | Tiedostomuoto = pdf | Selite =sivu 402 | Julkaisu = Nykykulttuurin tutkimuskeskuksen julkaisuja 94 | Ajankohta = 2007 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Jyväskylän yliopisto | Viitattu = 27.6.2011 | Kieli = }}, sivu 402.</ref>
 
==Katso myös ==
* [[Nationalismi]]
* [[Statuomania]]
Rivi 23:
 
== Aiheesta muualla ==
* {{Lehtiviite | Tekijä =Häkli, Jouni | Otsikko =Itsestään selvästi suomalaisia vasta sata vuotta | Julkaisu =Tiede | Ajankohta =2003 | Vuosikerta = | Numero =8 | Sivut = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Selite= | Tunniste= | www =http://www.tiede.fi/arkisto/artikkeli.php?id=407&vl=2003 | www-teksti =Artikkelin verkkoversio | Tiedostomuoto = | Viitattu = 30.10.2009 }}
* {{Lehtiviite | Tekijä = Fingerroos, Outi | Otsikko =Klassinen tulkinta modernista nationalismista | Julkaisu =Elore | Ajankohta =2008 | Vuosikerta =15 | Numero =1 | Sivut = | Julkaisupaikka =Joensuu | Julkaisija =Suomen Kansantietouden Tutkijain Seura | Selite=Kirja-arvio: Anderson, Benedict 2007: Kuvitellut yhteisöt. Nationalismin alkuperän ja leviämisen tarkastelua. | Tunniste={{ISSN|1456-3010 }} | www =http://www.elore.fi/arkisto/1_08/fin_b_1_08.pdf | www-teksti = | Tiedostomuoto =pdf | Viitattu = 30.10.2009 }}