Ero sivun ”Solubiologia” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
kh |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 5:
Koska organismien määrä [[maa]]pallon [[ekosysteemi]]ssä on valtava, solubiologia (kuten muutkin biotieteet) keskittyy malliorganismien tarkasteluun. Niistä usein saadaan tietoa, jota voidaan soveltaa myös muihin organismeihin, esimerkiksi ihmisiin. Tämä on tärkeää erityisesti kokeellisessa [[perinnöllisyystiede|genetiikassa]], koska risteytyskokeiden tekeminen ihmisellä on mahdotonta. Genetiikan yleisimpiä malliorganismeja ovat ihmisen lisäksi muun muassa [[banaanikärpänen]], [[kotihiiri]], ''[[lituruoho|Arabidopsis thaliana]]'' eli lituruoho ja ''[[Aspergillus nidulans]]'' -home.
[[Kuva:RobertHookeMicrographia1665.jpg|thumb|150px|[[Robert Hooke]]n piirros havaitsemistaan korkkisoluista vuodelta 1665.]]Solubiologian voidaan ajatella alkaneen, kun [[Robert Hooke]] vuonna 1665 havaitsi korkkisoluja alkeellisella [[mikroskooppi|mikroskoopillaan]]. Vuonna 1683 [[Anton van Leeuwenhoek]] havaitsi yksisoluisia eliöitä, jotka nykyään tunnetaan [[protozoa]]na. Vaikka solut oli havaittu 1600-luvulla, niiden merkitys ymmärrettiin vasta 200 vuotta
==Lyhyt johdatus solubiologiaan==
Rivi 119:
*[[Ribosomi]] - RNA:sta ja proteiinista koostuva kompleksi, nanoluokan kone, joka tekee proteiineja
*[[Endoplasmakalvosto]] - solunsisäinen kalvosto, solukalvolle päätyvien proteiinien tuotantopaikka
*[[Flagellum]] - bakteerien, [[arkeonit|arkeonien]] ja eukaryoottien värekarvamainen elin
*[[Golgin laite]] - kalvomainen organelli, jossa muun muassa lisätään proteiineihin [[hiilihydraatti]]ketjuja ja niitä muokataan yleisesti
*[[Solukalvo]] - solua ympäröivä puoliläpäisevä kalvo
|