Ero sivun ”Suomalainen sauna” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Hylättiin viimeisin tekstimuutos (tehnyt 188.238.32.142) ja palautettiin versio 16756590, jonka on tehnyt Nenoniel
Typoja korjattu.
Rivi 6:
'''Suomalainen sauna''' on tila, joka lämmitetään tavallisesti n. 80–110 °C:n lämpötilaan hikoilua, rentoutumista ja peseytymistä varten. [[Sauna]]n perusmuoto on pysynyt samanlaisena vuosisatojen ajan. Se on puuseinäinen huonetila, joko erillinen rakennus tai rakennuksen osa. Se lämmitetään [[Kiuas|kiukaalla]], kiviä sisältävällä uunilla. Ilmasta saadaan kostea heittämällä vettä kiukaan kuumille kiville.<ref>Peltonen et al. 1997, s. 31.</ref>
 
Sauna on tärkeä osa suomalaista kulttuuria, ja on arvioitu että jopa 99 prosenttia suomalaisista käy säännöllisesti saunassa. Suomalaiseen saunakulttuuriin kuuluu [[Koivut|koivun]] oksista kootut [[vasta]]t ja juhlapäiviä edeltävät saunomiset, kuten joulusauna. Vanhin tunnettu suomalainen saunatyyppi on [[savusauna]], jossa savukaasut nousevat vapaasti saunatilaan. Ulospäin lämpiävät saunat, joissa kiukaaseen on liitetty savuhorni, ovat kuitenkin syrjäyttäneet savusaunat. [[Yleinen sauna|Yleiset saunat]] olivat suosittuja 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa, mutta [[kylpyhuone]]iden yleistyttyä yleiset saunat ovat vähentyneet.
 
== Suomalaisen saunan alkuperä ==
Rivi 16:
Varhaisimpana tunnettuna mainintana suomalaisesta saunasta pidetään kiovalaisessa [[Nestorin kronikka|Nestorin kronikassa]] olevaa mainintaa [[Novgorod]]in pohjoispuolella elävien ihmisten kuumista saunoista ja alastomien saunojien tavasta hakata itseään puunoksilla ja kaataa lopuksi päällensä kylmää vettä. Professori [[Mikael Wexionius]] puolestaan mainitsi [[Turun Akatemia]]n avajaisissa 1640, että kaikki suomalaiset ovat ahkeria saunassa kävijöitä.<ref name="laaksonen136">Laaksonen, s. 136–137.</ref>
 
Suomalaisen sauna-aatteen isänä on joskus pidetty suomalaisuusmiestä [[Carl Axel Gottlund]]ia, joka tajusi saunan merkityksen retkeiltyään 1817 Ruotsissa [[Metsäsuomalaiset|metsäsuomalaisten]] parissa. Suomalaisen sauna-aatteen aloitussanoina on joskus pidetty hänen lausuntoaan: ”En ollut vuoden mittaan kylpenyt, vaikka olin ottunuttottunut ennen ainakin kahdesti viikossa ottamaan löylyt. Ja yksin suomalaisille tässäkin tottumus on toinen luonto.”<ref name="laaksonen136"/>
 
Kiinnostus suomalaisen saunan alkuperästä alkoi tutkijoiden keskuudessa 1800-luvun lopulla. Suomen kielen professori [[August Ahlqvist]] arveli 1871 sanaston perusteella, että sauna oli siirtynyt [[Bysanttilainen kulttuuri|bysanttilaisesta kulttuurista]] [[Slaavit|slaavien]] kautta Suomeen. Lääketieteen tohtori [[Max Buch]] pyrki puolestaan todistamaan, että sauna oli suomalainen keksintö. Hän yhdisti ''[[Kalevala]]n'' saunaan arvelemalla, että Nestorin kronikassa kerrotaan nimenomaan ''Kalevalan'' sankareiden saunakulttuurista. Buchin ansiosta saunan alkuperän on pitkään kuviteltu olevan suomalainen.<ref name="laaksonen138">Laaksonen, s. 138.</ref>