Ero sivun ”Luhanka” versioiden välillä

Luhangan pinta-ala on {{formatnum: {{Suomen kunta/pinta-ala|{{PAGENAME}}}} }}&nbsp;km² ({{#time: [[j. F\t\a]] [[Y]] | {{Suomen kunta/pinta-ala|päiväys}}}}), josta {{formatnum: {{Suomen kunta/pinta-ala/maa|{{PAGENAME}}}} }}&nbsp;km² maata ja {{formatnum: {{Suomen kunta/pinta-ala/sisävesi|{{PAGENAME}}}} }}&nbsp;km² sisävesiä.<ref name="pinta-ala" />

Luhanka on kuulunut alun perin [[Sysmä]]än, josta se erkani ensin kappeliseurakunnaksi vuonna 1766 ja sitten omaksi kunnakseen 1864. [[Luhangan kirkko]] on [[Josef Stenbäck]]in suunnittelema puukirkko ja se valmistui [[1893]]. Kirkko on yksi Suomen suurimmista puukirkoista, ja siihen mahtuu noin 1&nbsp;500 kuulijaa. Kirkko on tyyliltään päätytornillinen [[pitkäkirkko]] ja edustaa [[uusgotiikka]]a. Alttaritauluna on Selinda Danielssonin ''Jeesus seisoo ovella ja kolkuttaa'' vuodelta [[1906]].<ref name= "sk2">{{Kirjaviite | Tekijä = Markku Haapio, Laura Luostarinen (toim.) | Nimeke = Suomen kirkot ja kirkkotaide 2 | Vuosi = 1980| Sivu = 192-193| Julkaisija = Etelä-Suomen Kustannus | Tunniste = ISBN 951-9064-28-1}}</ref> Kirkossa järjestetään kesäisin konsertteja, muun muassa jokavuotinen kesäkonsertti.

Luhangan [[Natura]]-kohteita ovat Onkisalo-Herjaanselkä, jossa sijaitee yksi Keski-Suomen laajimmista lehdoista (Molikon lehto), Vanhanselkä-Ruppavuori, jonka ytiminä ovat neljä luonnonmetsäaluetta sekä Vahervuori, joka koostuu jyrkänteestä ja laajahkosta jyrkänteenaluslehdosta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet?f=KeskiSuomen_ELYkeskus | Nimeke = Natura 2000 -alueet - Keski-Suomi | Selite = myös linkitetyt kohdesivut | Julkaisu = Ympäristö | Viitattu = 30.1.2018 }}</ref>

Luhangassa on 5 [[henkikirjakylä]]ä (tieto vuodelta 1973):<ref name="suomenmaa5">{{Kirjaviite | Tekijä =Eskola, Aarne ym. (neuvottelukunta); Tarmio, Hannu; Papunen, Pentti ja Korpela, Kalevi (toim.) | Nimeke =Suomenmaa: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos. 5, Lieksa – Närpiö | Vuosi =1973 | Luku = | Sivu =86 | Selite = | Julkaisupaikka =Porvoo | Julkaisija =WSOY | Tunniste =ISBN 951-0-00650-5 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}</ref>

== Historia ==

Hartolan kappelin ja Joutsan, Leivonmäen ja Luhangan kylän asukkaat kuuluivat Sysmän pitäjän hämäläisiin 1400-luvulla. <ref name=":1">{{Verkkoviite|osoite=www.finnica.fi/keski-suomi/maakunta/artikkelit/ksasutus.rtf|nimeke=Keski-Suomen asutus - hämäläisistä ja savolaisista keskisuomalaisiksi|julkaisu=Finnica/Keski–Suomi-sivusto|julkaisija=Heikki Junnila|viitattu=|tekijä=| ajankohta=|tiedostomuoto=RTF}}</ref> Vuonna 1539 Suur-Sysmässä oli 210 taloa, joista 170 oli Sysmän ja Hartolan pitäjissä. Joutsan, Korpilahden, Koskenpään, Luhangan, Muuramen, Petäjäveden ja Jyväskylän vakinaisesti asutut kylät sijaitsivat hämäläisten eräsijojen keskuudessa - keskiajan lopulla hämäläisillä oli Keski-Suomen pohjoisosissa 400-450 eräsijaa. Hämäläisasutuksen pohjoisosassa, Joutsan, Luhangan ja Leivonmäen hajakylissä, oli 40 veroamaksavaa taloa.<ref name=":1" /> Eteläisen Keski-Suomen Joutsa, Leivonmäki ja Luhanka säilyttivät hämäläisasutuksensa 1500-luvulla.<ref name=":1" /> Jämsän, Korpilahden, Kuhmoisten, Luhangan ja Muuramen vanhin asutus sijoittui saviperäisille viljelysmaille. <ref name=":1" /> Vuonna 1985 lähes 70 prosenttia maakunnan väestöstä asui taajamissa. Keski-Suomessa oli useita yli 200 asukkaan kahden taajaman kuntaa: Konnevesi, Luhanka, Muurame, Pihtipudas ja Säynätsalo.<ref name=":1" />

[[Kornetti (sotilasarvo)|Kornetti]] [[Aleksander Reeth]] ryhtyi ajamaan Luhangan kappelin perustamista perusteluinaan muun muassa pitkät kirkkomatkat Sysmään. Tieolosuhteet maitse olivat heikot. Sysmän pitäjänkokous suostui 1766 Luhangan muodostamiseen kappeliksi. Kuningas [[Aadolf Fredrik|Adolf Fredrik]] vahvisti kappelin perustamisen seuraavana vuonna. Reeth oli samanaikaisesti ajanut kirkon rakentamista ja papin valitsemista. Kirkko valmistui syksyllä 1766 ja vihittiin käyttöön 22.2.1767, ja ensimmäiseksi kappalaiseksi nimitettiin Thomas Neovius. Tämä ”Reethin kirkko” oli käytössä 125 vuotta vuoteen 1892 asti, jolloin se purettiin huonokuntoisena.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.ksymparistokasvatus.fi/uploads/files/luhanka_kohteet_4_1.pdf|nimeke=Reethin vanha kirkko ja hautausmaa|julkaisu=Joutsan seutukunta|julkaisija=Maanmittauslaitos |viitattu=|tekijä=| ajankohta=2012|tiedostomuoto=PDF}}</ref>

Nykyisessä vanhassa kirkossa ovat vieläkin tallella ja käytössä kirkonkello ja kattokruunu, jotka seurakunnan perustaja hankki Tukholmasta 1766 omalle kirkolleen. Kruunussa on kaiverrus: ''Gord Af I. A. Kiempe Alexsander Reeth A. 1766'', I. A. Kiempen valimon tekemä.<ref name=":2">{{Kirjaviite|Tekijä=Keijo K. Kulha|Nimeke=Luhangan Kirja|Vuosi=1965|Sivu=318 |Julkaisija=Sisälähetysseuran Raamattutalon kirjapaino}}</ref>

Vuonna 2015 kunnassa oli 157 työpaikkaa. Niistä 29&nbsp;% oli alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa), 54&nbsp;% palveluissa ja 13&nbsp;% jalostuksessa. AlkuotuotannonAlkutuotannon osuus oli selvästi suurempi kuin Suomessa keskimäärin (3&nbsp;%).<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.stat.fi/tup/alue/kuntienavainluvut.html#?year=2017&active1=SSS&active2=435 | Nimeke = Kuntien avainluvut | Julkaisu = Tilastokeskus | Viitattu = 31.1.2018 }}</ref>

Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat koneellista puunkorjuuta tekevät Moto-Jussi ja Motocat sekä Luhangan Osuuspankki.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-9262761#Pornainen | Nimeke = Alueen Pornainen yhteisöverotiedot | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = Yle | Viitattu =31.1.2018 }} (tietoja myös yritysten kotisivuilta)</ref>

Luhangassa on tuulivoimapuisto, joka perustettiin vuonna 2014. <ref>{{Verkkoviite|nimeke = Luhangan kuusi tuulivoimalaa pystyssä |osoite = http://yle.fi/uutiset/luhangan_kuusi_tuulivoimalaa_pystyssa/7462405|viitattu = 2015-06-28}}</ref><ref>{{Verkkoviite |nimeke = Ensimmäinen tuulivoimala on pystyssä Luhangassa|osoite = http://yle.fi/uutiset/ensimmainen_tuulivoimala_on_pystyssa_luhangassa/7355741 |viitattu = 2015-06-28}}</ref>

|caption = Lähde: Tilastokeskus.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_011.px | Nimeke =Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980–2016 | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta =29.3.2017 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Tilastokeskus | Viitattu =18.12.2017 | Kieli = }}</ref>

Vuoden 2016 taajamarajauksen mukaan Luhangassa ei ole lainkaan [[taajama|taajamia]].<ref name="taajamat kunnittain 2016">{{Verkkoviite | Osoite =http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_026.px | Nimeke =Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2016 | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta =22.9.2013 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Tilastokeskus | Viitattu = 18.12.2017 | Kieli = }}</ref>

"Kärmelahti on vanha rakuunarykmentin kirjurin talo. Sen asukkaina on ollut myöhemmin paikkakunnan vaikuttajaperhe Alfred ja Selinda Danielsson. Danielssonit osallistuivat mm. Luhangan maanviljelyksen, kulttuurin, kunnalliselämän ja valtiopäiväasioiden kehittämiseen. Kärmelahden pihapiirissä sijaitsee useita 1800-luvun lopun rakennuksia. Kartanomaiseen tyyliin rakennettu päärakennus on peräisin 1850–1860 -luvuilta."<ref name=":3">{{Verkkoviite|osoite=http://www.keskisuomi.fi/filebank/1338-kulttuuriymparistot_mv07www.pdf|nimeke=Maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt Keski-Suomessa|julkaisu=| julkaisija=Keski-Suomen liitto |viitattu=30.12.2016|tekijä=Keski-Suomen liitto|ajankohta=}}</ref>

== Tunnettuja luhankalaisia ==