Ero sivun ”Valko-Venäjän sosialistinen neuvostotasavalta” versioiden välillä

Bolsevikkien vakiinnutettua valtansa Valko-Venäjän nimi muuttui muotoon {{k-be|Беларуская Савецкая Сацыялістычная Рэспубліка|Belaruskaja Savetskaja Satsyjalistytšnaja Respublika}}<ref>Брыгадзін П. І., Ладысеў У. Ф.: Беларусь паміж Усходам і Захадам: Станаўленне дзяржаўнасці і тэрытарыяльнай цэласнасці Беларусі (1917-1939 гг.) {{be}}</ref><ref name="nimen muutosta ei huomioitu">Neuvostotasavallan virallisen nimen muutosta ei kuitenkaan ole huomioitu [[suomen kieli|suomen kielessä]].</ref> muodostaen yhdessä Venäjän, [[Ukrainan sosialistinen neuvostotasavalta|Ukraina]]n ja [[Transkaukasian sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta|Transkaukasia]]n kanssa Neuvostoliiton vuonna 1922.

 

 

Valko-Venäjän kulttuuri elpyi 1920-luvulla merkittävästi. Hallinto kiinnitti huomiota kouluihin ja taiteisiin ja valkovenäläisiä haluttiin nostaa valtionhallinnon päättäviin elimiin.<ref name="ReferenceA"/> Näkyvänä merkkinä kulttuurirenessanssista olivat Minskiin perustetut ensimmäiset teatterit ja orkesterit. Kirjallisella kentällä esiin astui uusia runoilijoita ja prosaisteja ja jo ennen neuvostovaltaa debytoinut [[Jakub Kolas]] jatkoi tuotantoaan. Hallinto ryhtyi julkaisemaan asiakirjoja myös aikaisemmin syrjityllä [[valkovenäjä]]n kielellä.<ref name="ReferenceA"/>