Ero sivun ”Pyreneiden niemimaan sota” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
lis sodan esp nimi |
kh, pieni selvenn |
||
Rivi 30:
[[Kuva:La Rendición de Bailén (Casado del Alisal).jpg|thumb|Espanjan joukot voittoisina Bailénissa (Maalaus: Casado del Alisal).]]
Madridissa puhkesi Ranskan-vastainen kapina 2. toukokuuta 1808. Ranska vastasi siihen teloittamalla satoja kapinallisia. Tämä johti kansannousun laajenemiseen. Espanjan armeijan jäänteet
Sekä Espanjan että Portugalin paikalliset armeijat löivät Ranskan joukot. Vuoden 1808 heinäkuussa 17 000 ranskalaista valiosotilasta antautui [[Andalusia|Andalusian]] Bailénissa ja elokuussa 9 000 miestä Portugalin [[Sintra|Sintrassa]]. Napoleon teki kuitenkin diplomaattisen operaation, jolla hän saattoi säilyttää asemansa: lokakuun 1808 Erfurtin kokouksessa hän kasvatti “kuninkaiden katsomon” edessä luottamusta Ranskan politiikkaan. Tämän jälkeen hän toi Espanjaan 200 000 miehen armeijan. Hän valloitti Madridin joulukuussa ja löi brittiarmeijan 16. tammikuuta 1809 [[Galicia|Galician]] [[La Coruña|La Coruñassa]]. Tämän jälkeen hän veti joukkojaan pois Espanjasta muihin operaatioihinsa. Tilanne oli kuitenkin edelleen Napoleonin kannalta vaarallinen, koska kansa oli valmis kapinoimaan.<ref name=myk />
Wellingtonin brittijoukot alkoivat vuonna 1813 saada yliotteen Ranskan joukoista. Tammikuussa Wellington valtasi Madridin ja karkotti Napoleonin nimittämän kuninkaan Joosefin. Ratkaisutaistelu käytiin 21. kesäkuuta 1813 [[Vitoria-Gasteiz|Vitoriassa]]. Brittien, espanjalaisten ja portugalilaisten joukot voittivat ylivoimaisesti. Sota niemimaalla päättyi Napoleonin tappioon [[kuudes liittokunta|kuudetta liittokuntaa]] vastaan. Brittijoukot jatkoivat tosin
==Lähteet==
| |||