Ero sivun ”Nationalismi” versioiden välillä

[[Globalisaatio]]n nousu 2000-luvun taitteesssa on haastanut nationalismin monin tavoin. Globalisaation myötä kansallisvaltioden mahdollisuus toimia itsenäisinä taloudellisina yksikköinä on heikentynyt. Kulttuurinen globalisaatio heikentää kansallisvaltion kulttuurista omaleimaisuutta, kun kiihtynyt maailmanlaajuinen muuttoliike on lisännyt kaikkien modernien yhteiskuntien etnistä monimuotoisuutta ja vähentänyt niiden kulttuurista koheesiota. Monet kokevat itsensä nykyisin ”[[Maailmankansalaisuus|maailmankansalaisiksi]]” eivätkä kansallisvaltion kansalaiseksi. Samalla kuitenkin nationalismi on voimistunut esimerkiksi Kiinassa, Intiassa ja Venäjällä taloudellisen nousun taustavoimaksi. Myös muita nationalismin uuden nousun merkkejä on näkyvissä. Nationalismi on aina kukoistanut pelon, epävarmuuden ja yhteiskunnallisen dislokaation ilmapiirissä, jollaista globalisaatio sekä maailman taloudelliset, kulttuuriset ja poliittiset muutokset voivat aiheuttaa. Nykyajan Euroopassa onkin syntynyt useita oikeistolaisia kansallismielisiä puolueita, jotka usein hyödyntävät maahanmuuttoon liittyviä huolia.<ref>Heywood 2012, s. 194–197.</ref> Ne ovatKonservatiiivinen 2000-luvullanationalismi lisänneeton kannatustaanollut voimakkaastisotien jajälkeen nousseetperinteisesti muutamassamerkittävä maassaItävallassa hallitukseenja Ranskassa. Vuoden 2008 talouskriiisi ja pakolaisten lisääntyvä tulva synnyttivät ja nostivat kansallismielisiä, vanhoillisia puolueita parlamenttethin monissa maissa ja valtaan joissain Euroopan maissa.

Pääministeripuolueiksi asti ovat nousseet Unkarin [[Fidesz]] ja Puolan [[Laki ja oikeus]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.eduskunta.fi/FI/tiedotteet/Sivut/EU_katsaus_3.6.2016.aspx | Nimeke = Euroopan uudet poliittiset liikkeet | Tekijä = | Ajankohta = 3.6.2016 | Julkaisu = Brysselin asiantuntijan katsaukset | Julkaisija = Eduskunta | Viitattu = 30.11.2017 }}</ref>