Ero sivun ”Noitavainot Ruotsin valtakunnassa” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa Merkkaukset: Visuaalinen muokkaus Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
p Käyttäjän 86.60.129.94 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän 2001:14BA:8300:0:0:0:0:2FDA tekemään versioon. Merkkaukset: rv Pikapalautus Palauta-työkalulla |
||
Rivi 4:
'''Noitavainot Ruotsin valtakunnassa''' sijoittuvat pääsääntöisesti [[1660-luku|1660]]–[[1680-luku|1680-luvulle]].<ref>[http://www.chronicon.com/noita/noitavainot_pohjois.html Nenonen, Marko & Kervinen, Timo: NOITAVAINOT POHJOIS-EUROOPASSA (www.chronicon.com/noita).] ”Ruotsissa suuret vainot puhkesivat vasta 1668, aikana jolloin ne monissa maissa olivat jo hiipumaan päin.”<br/> [http://www.chronicon.com/noita/summary.html Marko Nenonen: Witchcraft, Magic and Witch Trials in rural Lower Satakunta, Northern Ostrobothnia and Viipuri Karelia, 1620–1700.] ”The greatest number of legal proceedings were in the 1670s and 1680s..All in all the majority of sentences passed in trials for witchcraft and magic were for benevolent magic within a short period, the 1670s and 1680s.”<br/> [http://www.chronicon.com/noita/witchtrials.html Nenonen, Marko & Kervinen, Timo: Finnish Witch Trials in Synopsis. (www.chronicon.com/noita) 15.5.2001.] ”Even though the Finnish witch trials followed clearly the western European pattern only in the 1670s and 1680s, we would like to state, that contrary to belief, the witch trials in Finland in general did not differ very much from those in other countries.”</ref> [[Ruotsin valtakunta|Ruotsin valtakunnassa]] ei ollut [[kirkko|kirkollista]] [[inkvisitio]]ta, vaan noitaoikeudenkäynnit käytiin maallisissa [[tuomioistuin|tuomioistuimissa]]. Syytettyjen [[kidutus]] oli valtakunnan [[laki|lain]] vastaista, ja sitä käytettiinkin vain harvinaisissa poikkeustapauksissa.<ref name="kidutus"/>
Aikalaiskokemuksessa ei ilmennyt varsinaisia [[noitavainot|
Noitavainoja on nyky-yhteiskunnassa usein käytetty vertauskuvana vallanpitäjien pahuudesta, naisiin kohdistuneesta väkivallasta tai epätasa-arvosta. 1600-luvulla talonpoikaisväestö, jonka jäsenistä pelkästään Ruotsin valtakunnassa teloitettiin yli 400 henkeä, ei kuitenkaan pitänyt noitavainoja esivallan harjoittamana hirmuvaltana. Pikemminkin kansa yleisesti vaati teloituksia aktiivisemmin kuin hallitsijat. Aatelisten näkökulmasta noitaoikeudenkäynnit olivat kaukainen ja vähäpätöinen asia.<ref>Guillou 2002, s. 153. – Ruotsin alueella yli 300 nyky-Suomen alueella yli 100 (ks. jäljempänä).</ref>
|