Ero sivun ”Synti” versioiden välillä

[[Augustinus|Augustinuksen]] (354-430354–430) esittämä Raamatun tulkinta vaikutti merkittävällä tavalla kaikkien kirkkokuntien käsitykseen synnistä. Kirkkoisä esitti tulkinnan, jonka mukaan synti on osa ihmisen perusluonnetta. Vanhassa testamentissa kuvataan, kuinka ensimmäiset ihmiset syyllistyivät perisyntiin rikkomalla Jumalan tahtoa vastaan. Augustinuksen tulkinnan mukaan ihmisellä oli vapaa tahto ennen kuin hän syyllistyi perisyntiin.

[[Pelagiolaisuus]] oli uskonnollinen koulukunta, joka vastusti Augustinuksen esittämää Raamatun tulkintaa perisynnistä. Koulukunnan perustaja [[Pelagius]] (354 - 420354–420) oli Italiassa vaikuttanut teologi, jonka mukaan ihminen ei ole pohjimmiltaan perisyntinen. Pelagiolaisten mukaan ihmisellä on vapaa tahto ja luonnollinen kyky elää synnittömästi. Pelagiolaisuus joutui ankaran kritiikin kohteeksi ja julistettiin harhaopiksi Orangen kirkolliskokouksessa vuonna 419.

Kun läntiset ja itäiset kirkot erosivat toisistaan vuonna 1054, yksi tärkeimmistätärkeimpiä eron syistäsyitä oli poikkeava tulkinta siitä, mikä on synnin asema Raamatussa. [[Ortodoksinen kirkko|Ortodoksisen kirkon]] teologien esittämän näkemyksen mukaan perisyntioppi on tärkein syy lännen ja idän kirkon väliseen eroon. Ortodoksinen kirkko ei hyväksy perisyntioppia samalla tavalla kuin [[katolinen kirkko]] tai [[luterilaisuus]]. Ortodoksien mukaan ensimmäisten ihmisten lankeamisesta ei aiheutunut sitä, että kaikki maailman ihmiset joutuisivat kantamaan ikuista syyllisyyden taakkaa.

Keskiajan skolastikot vaikuttivat merkittävästi katolisen kirkon käsitykseen synnistä. [[Tuomas Akvinolainen]] (1225-12741225–1274) oli skolastinen teologi, jonka tulkinta synnistä näkyy edelleen kirkon virallisessa opissa. Teologi erotteli toisistaan [[seitsemän kuolemansyntiä]]. Tuomas Akvinolaisen mukaan kuolemansynnit olivat ylpeys, kateus, viha, laiskuus, ahneus, kohtuuttomuus ja irstaus. Katolisen kirkon mukaan nämä synnit erottivat ihmisen jumalasta ja johdattivat ihmisen kadotukseen.

[[Martin Luther]] (1483-15461483–1546) oli augustinolaismunkki, joka ei hyväksynyt katolisen kirkon oppia kiirastulesta. Kiirastulta ei nimittäin mainita lainkaan Raamatussa. Luther oli myös huolestunut katolisen kirkon oppeihin liittyneestä anekaupasta. Teologi otti muutenkin etäisyyttä skolastikkojen ajatteluun, joka oli saanut vaikutteita antiikin kreikkalaisesta filosofiasta.