Ero sivun ”Coca-Cola” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Käyttäjän 86.60.185.46 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän MiPe tekemään versioon. Merkkaukset: rv Pikapalautus Palauta-työkalulla |
|||
Rivi 71:
Coca-Cola levisi koko maailmaan 1900-luvun kuluessa, kun Yhdysvalloista tuli supervalta. Kun Yhdysvallat lähetti sotilaitaan maailmalle toiseen maailmansotaan, Coca-Cola toimitti heille juomaansa valtavia määriä. Sodan aikana Coca-Cola Companyn työntekijät perustivat eri puolille maailmaa yhteensä {{Luku|64|armeijan}} pullottamoa ja jakelivat yli {{Luku|10|miljardia}} juomaa. Coca-Colaa saivat maistaakseen myös paikalliset siviilit, ja näin juomasta tuli suosittua kaikkialla. Sodan loputtua Coca-Colan tuotanto jatkui Yhdysvaltain ulkopuolella sodanaikaisissa pullottamoissa, kunnes pullotus siirtyi kolmen vuoden jälkeen siviilimaailmaan.<ref>Standage 2006, s. 239–244.</ref>
[[Kylmä sota|Kylmän sodan]] aikana Coca-Colasta tuli paitsi Yhdysvaltain, myös länsimaisten arvojen symboli. Siitä syystä etenkin kommunistit niin kommunistimaissa kuin länsimaissakin halveksuivat juomaa. Esimerkiksi Ranskassa Coca-Colaa vastustettiin, sillä sen pelättiin uhkaavan maan omaa juomateollisuutta. Coca-Cola Company suunnitteli toiminnan aloittamista Neuvostoliitossakin, mutta luopui suunnitelmasta, sillä kaikki voitot olisivat menneet Yhdysvaltain viholliselle. Pepsi sen sijaan alkoi toimia myös Neuvostoliitossa. Kommunistihallintojen luhistuttua Coca-Colan suosio kuitenkin ohitti Pepsin maissa, joissa
[[Lähi-itä|Lähi-idässä]] Coca-Cola tasapainotteli arabimarkkinoiden ja [[Israel]]in markkinoiden välillä. Se valitsi lopulta juutalaisjärjestöjen painostuksesta Israelin markkinat, minkä seurauksena arabimaat alkoivat boikotoida Coca-Colaa vuonna 1968. Pepsi sen sijaan valitsi arabimarkkinat Israelin sijaan. Coca-Cola pystyi palaamaan arabimarkkinoille 1980-luvun lopulla. Juoman myyntiä muslimimaissa on senkin jälkeen kuitenkin haitannut sen yhdistyminen Yhdysvaltoihin.<ref>Standage 2006, s. 249–251.</ref>
| |||