Ero sivun ”El Lisitski” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p suomeksi |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 28:
Lisitski opiskeli paluunsa jälkeen [[Riika|Riian]] teknillisessä korkeakoulussa, joka oli sodan takia evakuoitu Moskovaan. Hän suoritti rakennusarkkitehdin tutkinnon kesäkuussa 1918 aloittaen välittömästi työt apulaisena arkkitehtitoimistoissa. Hän kehitti näitä töitä tehdessään aktiivisen ja intohimoisen suhteen juutalaista kulttuuria kohtaan, joka oli juuri kokenut [[renessanssi]]n antisemitistisen hallintojärjestelmän kaaduttua. [[Venäjän väliaikainen hallitus|Väliaikainen hallitus]] kumosi lainsäädännön, joka kielsi [[Heprealainen kirjaimisto|heprealaiset kirjoitukset]] ja vaikeutti juutalaisten elämää. Tämän ansiosta hän omistautui juutalaiselle taiteelle ja matkusti [[Mahiljou]]hun opiskelemaan perinteistä arkkitehtuuria ja vanhaa [[synagoga|synagogien]] [[Ornamentti|koristekuviointia]]. Lisitski kuvitti myös jiddišinkielisiä lastenkirjoja, mikä oli hänen ensimmäinen merkittävä yrityksensä suunnitella kirjojen ulkoasua – ala, jota hän kehitti urallaan paljon.
Lisitskin ensimmäinen maalaus julkaistiin vuonna 1917 kirjassa ''Sihas hulin: Eyne fun di geshikhten'' ({{k-fi|Jokapäiväinen keskustelu}}), johon hän liitti [[heprea]]laisia kirjaimia [[jugend]]tyylisellä korostuksella. Hänen seuraava kirjansa oli visuaalinen kertomus vanhan ajan juutalaisesta [[pesah]]-laulusta ''Had gadya'' ({{k-fi|Yksi vuohi}}). Lisitski käytti siihen typografista tyyliään, joka oli esillä myös hänen myöhäisemmässä tuotannossaan. Lisitski yhdisteli kirjaimia ja kuvia kuvittamalla tarinassa esiintyviä hahmoja ja niihin viittaavia sanoja samoilla väreillä. Viimeisen sivun suunnittelussa Lisitski havainnollisti "Jumalan kättä", joka tuhoaa [[Tsaari]]ksi kruunatun kuoleman enkelin. Se edusti kuvaannollisesti juutalaisten vapautumista ja [[Bolševikit|bolševikkien]] voittoa [[Helmikuun vallankumous|Helmikuun vallankumouksessa]]. Vaihtoehtoinen tulkinta siitä on, että taiteilija pelkäsi bolševikkien kansainvälistymistä ja uskoi sen johtavan perinteisen juutalaisen kulttuurin tuhoon. Visuaalinen kuvaus Jumalan kädestä toistui lukuisia kertoja hänen uransa aikana ja oli huomattavimmillaan vuoden 1925 omakuvassa ''The Constructor'' ({{k-fi|Rakentaja}}).Vuonna 1941 hänen tuberkuloosinsa paheni, mutta hän jatkoi töitä. Hän kuoli 30. joulukuuta, 1941, Moskovassa.
==Aiheesta muualla==
| |||