Ero sivun ”Louvre” versioiden välillä

'''Louvren taidemuseo''' ({{k-fr|Musée du Louvre}}) on suurin [[Pariisi]]n [[museo]]ista – sen pinta-ala on yli 160 000 neliömetriä, josta 58 470 neliömetriä on omistettu museon näyttelyille. Museo sijaitsee aivan Pariisin kaupungin sydämessä ja [[Seine]]-joenn oikealla rannalla, sen ja [[Rue de Rivoli]] -kadun välissä [[1. arrondissementti (Pariisi)|ensimmäisessä arrondissementissäarrondissementissa]] (kaupunginosa). Rakennus on entinen kuninkaallinen palatsi. Nykyisin Ranskan kuninkaan [[Ludvig XIV (Ranska)|Ludvig XIV:n]] ratsastajapatsas on sijoitettu museorakennuksen historialliseen lähtöpisteeseen, mutta rakennus ei kuitenkaan ole tämän akselin mukaisesti sijoittunut ja symmetrinen. Louvre on yksi maailman vanhimmista museoista ja kolmanneksi suurin pinta-alan mukaan mitattuna. Museolla on pitkä Ranskan historian ja taiteen tallentamisen historia, joka alkoi Kapetingin suvun ajalta.

[[Filip II (Ranska)|Filip II Augustin]] hallituskaudella, vuosina [[1190]]–[[1202]]1190–1202, Louvren paikalle alettiin rakentaa linnoitusta.<ref name="Durant">{{cite book |author=Gray-Durant, Delia |title=Art/Shop/Eat Paris |publisher=A&C Black |location=London |year=2004 |pages=s. 7|url=http://books.google.com/books?id=fssoNsIR1jMC&pg=PA7&dq=building+of+the+louvre&ei=poOLR9TxM4rqiwHTzYjEBQ&sig=0tPfUzNGyq4TdPrccWhq_tzBCRk#PPA8,M1|isbn=0-393-32595-4}}</ref><ref name="Pitt">{{cite book |author=Alexandre Gady & Pitt, Leonard |title=Walks Through Lost Paris: A Journey Into the Heart of Historic Paris |publisher=Shoemaker & Hoard|year=2006 |pages=s. 112-113|isbn=1-59376-103-1}}</ref>

Keskiaikaisesta linnoituksesta on jäljellä vain sen perustukset alueen kaakkoiskulmassa. Linnoitusta laajennettiin varsinkin [[Kaarle V (Ranska)|Kaarle V:n]] aikana vuodesta [[1358]] lähtien, jolloin Louvren ympärille rakennettiin puolustusmuurit. Samalla Louvresta tehtiin kuninkaan asuinpaikka. Vuonna 1546 [[Frans I]] päätti muuttaa linnoituksen [[renessanssi]]tyyliseksi [[palatsi]]ksi, jolloin se rakennettiin lähes kokonaan uudestaan. Sen pääsuunnittelijoina toimivat arkkitehti [[Pierre Lescot]] ja kuvanveistäjä [[Jean Goujon]].<ref>{{Cite book | author=Sturdy, David | title=Science and social status: the members of the Academie des sciences 1666-1750 | date=1995 | publisher=Boydell Press | location=Woodbridge, Suffolk, U.K. | isbn=0-85115-395-X |url=http://books.google.com/books?id=xLsNxkRXiNAC&pg=RA1-PA42&dq=francois+I+keep+Louvre&ei=ZU4zSIGoDZC2ygTet4zMDw&sig=qB9S30BnqK15vEkRN747c1clomg |pages=s. 42}}</ref>

Palatsiin rakennettiin myöhemmin joukko lisärakennuksia. [[Katariina de'de’ Medici]] rakennutti eteläisemmän niistä pitkistä siipirakennuksista, jotka yhdistivät Louvren [[Tuileries’n palatsi|Tuileries'nTuileries’n palatsiin]]. Ranskan kuninkaat hankkivat palatsiinsa suuren joukon taideteoksia, joita siitä lähtien on säilytetty Louvressa. Louvre oli Ranskan kuninkaiden asuinpaikkana siihen saakka, kunnes [[Ludvig XIV]] siirsi hovin [[Versailles|Versaillesiin]]. Sen jälkeen Louvre toimi kuninkaan suostumuksella monien taiteilijoiden asuin- ja työtiloina. Jo [[Ludvig XV]] suunnitteli Louvren avaamista yleisölle taidemuseoksi, mutta tämä toteutui vasta [[Ranskan suuri vallankumous|Ranskan suuren vallankumouksen]] aikana. Vuonna [[1793]] [[Ranska]]n tasavalta perusti Louvren tiloihin museon, jossa tehtävässä se palvelee edelleen.

Louvren museossa on yli 380 &nbsp;000 esinettä ja kokonaisuutta, 35 &nbsp;000 taideteosta kahdeksassa osastossa.<ref>[http://www.louvre.fr/llv/oeuvres/liste_departements.jsp?bmLocale=fr_FR Présentation des départements], Collections & Départements, Louvre. Viitattu 2.11.2008.</ref>