Versio 29. marraskuuta 2017 kello 09.30 muokkaa Linkkerpar (keskustelu \| muokkaukset) välityslautakunnan jäsenet, seulojat, ylläpitäjät 47 953 muokkausta p fix ← Vanhempi muutos		Versio 19. tammikuuta 2018 kello 23.33 muokkaa kumoa Jni (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, ylläpitäjät 22 369 muokkausta laajennusta Emsleyn kirjan pohjalta Uudempi muutos →
Rivi 22: \|orbitaalirakenne=<nowiki>[</nowiki>[[ksenon\|Xe]]<nowiki>]</nowiki>4f<sup>13</sup>6s<sup>2</sup> \|elektroneja-elektronikuorilla=2, 8, 18, 31, 8, 2 \|hapetusluvut=+II, '''+III''' \|kiderakenne=heksagonaalinen \|olomuoto=kiinteä Rivi 42: \|CAS-numero=7440-30-4 }} [[Tiedosto:Thulium sublimed dendritic and 1cm3 cube.jpg\|thumb\|Tuliumia]] '''Tulium''' ({{k-la\| thulium}}) on [[alkuaine]], jonka [[kemiallinen merkki]] on '''Tm''' ja [[järjestysluku (kemia)\|järjestysluku]] 69. Se on maapallon harvinaisin pysyvä [[lantanoidi\|lantanoideihin]], ja [[harvinaiset maametallit\|harvinaisiin maametalleihin]] luokiteltu aine. ~~Väriltään se~~Se on kiiltävän hopeanvalkoinen metalli. Tulium on hyvin [[venyvyys\|~~venyvä~~venyvää]] ja helposti muokattavissa sekä niin pehmeää että sitä voi leikata veitsellä. Luonnossa tulium esiintyy vain [[vakaa isotooppi\|vakaana isotooppina]] Tm-169.<ref name="Emsley">{{Kirjaviite \| Tekijä = Emsley, John \| Nimeke = Nature's Building Blocks: An A-Z Guide to the Elements \| Vuosi = 2001 \| Sivu = 442-444 \| Julkaisija = Oxford University Press \| Isbn = 0198503407 \| www = https://books.google.fi/books?id=Yhi5X7OwuGkC&vq=thulium&dq=thulium&pg=PA442#v=onepage&q&f=false \| www-teksti = Kirja Googlen teoshaussa \| Kieli = {{en}} }}</ref>▼ Tuliumin harvinaisuudesta johtuvat kalliit tuotantokustannukset rajoittavat sen käyttöä, joten sillä ei ole merkittäviä käyttökohteita. Maailmassa tuotetaan vuosittain noin 50 tonnia tuliumia [[tuliumoksidi]]n muodossa.<ref name="Emsley"/> Sitä on kuitenkin käytetty joissain kannettavissa [[röntgensäteily]]n lähteissä<ref name="Emsley"/> sekä puolijohdelasereissa.▼ ▲'''Tulium''' ({{k-la\| thulium}}) on [[alkuaine]], jonka [[kemiallinen merkki]] on '''Tm''' ja [[järjestysluku (kemia)\|järjestysluku]] 69. Se on maapallon harvinaisin [[lantanoidi\|lantanoideihin]], ja [[harvinaiset maametallit\|harvinaisiin maametalleihin]] luokiteltu aine. Väriltään se on kiiltävän hopeanvalkoinen. Tulium on hyvin [[venyvyys\|venyvä]] ja helposti muokattavissa. Luonnossa tulium esiintyy vain [[vakaa isotooppi\|vakaana isotooppina]] Tm-169. ▲Tuliumin harvinaisuudesta johtuvat kalliit tuotantokustannukset rajoittavat sen käyttöä, joten sillä ei ole merkittäviä käyttökohteita. Sitä on kuitenkin käytetty joissain kannettavissa [[röntgensäteily]]n lähteissä sekä puolijohdelasereissa. == Historia == Ruotsalainen kemisti [[Per Teodor Cleve]] löysi tuliumin vuonna [[1879]] etsimällä epäpuhtauksia muiden harvinaisten maametallien [[oksidi\|oksideista]]. Cleve poisti ensin kaikki tunnetut epäpuhtaudet [[erbium]]ista ([[~~erbium\|Er~~erbiumoksidi]]na Er<sub>2</sub>~~[[happi\|~~O]]<sub>3</sub>) ja lisäkäsittelyllä sai eristettyä kaksi uutta ainetta, ruskean ja vihreän. Ruskea aine oli [[holmium]]in, ja vihreä tuliumin oksidi. Cleve nimitti oksidimuotoiset aineet holmiaksi ja thuliaksi. Thulia sai nimensä [[Thule]]sta, muinaisesta roomalaisesta nimestä myyttiselle pohjoiselle maalle.<ref name="Emsley"/> == Kemialliset ominaisuudet == Tulium tummuu hitaasti ilmassa ja palaa 150 °C:n lämpötilassa muodostaen [[tulium(III)~~oksidi]]a~~oksidia: :4 Tm + 3 O<sub>2</sub> → 2 Tm<sub>2</sub>O<sub>3</sub> Tulium muodostaa yhdisteitä kaikkien [[halogeeni]]en kanssa, esimerkiksi kloorin kanssa se reagoi muodostaen [[tuliumkloridi]]a TmCl<sub>3</sub>. Reaktiot ovat hitaita huoneenlämmössä, mutta nopeutuvat huomattavasti yli 200 °C:n lämpötiloissa:<ref> name="Emsley~~, John (2001). Nature's building blocks: an A-Z guide to the elements. US: Oxford University Press. ss. 442–443. ISBN 0-19-850341-5. {{en}}<~~"/~~ref~~> :2 Tm (s) + 3 F<sub>2</sub> (g) → 2 TmF<sub>3</sub> (s) (valkoinen suola) :2 Tm (s) + 3 Cl<sub>2</sub> (g) → 2 ~~[[tuliumkloridi\|~~TmCl<sub>3</sub>]] (s) (keltainen) :2 Tm (s) + 3 Br<sub>2</sub> (g) → 2 TmBr<sub>3</sub> (s) (valkoinen) :2 Tm (s) + 3 I<sub>2</sub> (g) → 2 TmI<sub>3</sub> (s) (keltainen) Tuliumin yleisin [[hapetusluku]] on +III, kuten muillakin lantanoideilla, mutta myös +II-arvoisia yhdisteitä tunnetaan. == Esiintyminen == Tuliumia ei löydy maasta puhtaassa muodossaan, vaan ainoastaan pienissä määrissä [[mineraali\|mineraaleissa]] muiden harvinaisten maametallien joukossa. Se on harvinaisin lantanoideihin ja harvinaisiin maametalleihin kuuluva aine radioaktiivisen [[prometium]]in jälkeen. Sitä on maankuoressa 0,5 ppm mutta se on kuitenkin kaksi kertaa niin yleistä kuin [[hopea]]. Pääasiassa ~~sitä~~alkuainetta eristetään jokihiekkojen [[monatsiitti]]malmista (~0,~~007~~ 002 % tuliumia) [[ioninvaihto\|ioninvaihdolla]]., ~~Metalli voidaan eristää~~tai [[~~pelkistys~~bastnäsiitti\|~~pelkistämällä~~bastnäsiitista]] ~~sen~~jossa ~~[[oksidi]]~~sitä ~~[[lantaani]]metallilla~~on ~~tai~~vieläkin ~~[[kalsium]]illa~~vähemmän (~0,0008 %). Tunnetut tuliumin varannot ovat noin 100 000 tonnia.<ref name="Emsley"/> Metalli voidaan eristää [[pelkistys\|pelkistämällä]] tuliumoksidia [[lantaani]]metallilla, mutta nykyisin sitä useimmiten valmistetaan pelkistämällä [[tuliumfluoridi]]a [[kalsium]]illa.<ref name="Emsley"/> Tuliumilla ei ole minkäänlaista biologista roolia, tosin jotkin sen suolat kiihdyttävät aineenvaihduntaa. Veteen liukenevat suolat voivat olla lievästi myrkyllisiä suurina annoksina, mutta liukenemattomat eivät ollenkaan. Tuliumyhdisteiden kokonaismääriä ihmiskehossa ei tiedetä, mutta ne ovat erittäin pieniä. Kasvien juuret eivät yleensä ota tuliumia maaperästä.<ref name="Emsley"/> == Käyttö == Tuliumin harvinaisuudesta johtuvat kalliit tuotantokustannukset rajoittavat sen käyttöä, joten sillä ei ole merkittäviä käyttökohteita kemian tutkimuksen ulkopuolella. Muut harvinaiset maametallit pystyvät korvaamaan tuliumin lähes kaikissa sen mahdollisissa käyttökohteissa. [[Ydinreaktori]]ssa säteilytettyä tuliumia on kuitenkin käytetty joissain kannettavissa lääketieteellistä käyttöä varten valmistetuissa röntgensäteilylähteissä. Tuliumilla doupattua [[kalsiumsulfaatti]]a on käytetty henkilökohtaisissa [[dosimetri\|dosimetreissä]] koska se reagoi [[fluoresenssi]]llaan jo hyvin pieniin säteilytasoihin.<ref name="Emsley"/> == Lähteet ==

Ero sivun ”Tulium” versioiden välillä