Ero sivun ”Risto Ryti” versioiden välillä

Rytiä pidettiin jo hyvin varhaisesta nuoruudesta alkaen älykkäänä ja lahjakkaana. Etenkin [[Suomen sisällissota|sisällissodan]] jälkeen hän oli aatteiltaan erittäin vahvasti [[liberaali]] ja valkoinen ja vastusti sekä neuvostososialismia että Saksassa nousussa ollutta [[kansallissosialismi]]a. Ryti oli poliittiselta kannaltaan [[nuorsuomalainen]], sittemmin [[edistyspuolue]]lainen sekä myös katsomukseltaan [[anglofilia|anglofiili]]. [[Britannia]]n kuningas myönsi hänelle 1934 [[Royal Victorian Order|Victorian ritarikunnan komentajamerkin]] (''Knight Commander of the Royal Victorian Order'', K.C.V.O.) suurista ansioistaan suomalais-englantilaisten suhteiden hyväksi.<ref name="Sakari Virkkunen, s. 6"/>

 

 

Ryti oli ollut todistamassa [[Mommilan veriteot|Mommilan veritekoja]] 1917, kun venäläiset matruusit surmasivat [[Alfred Kordelin]]in. Myös Rytiä vaimoineen oltiin tappamassa, mutta he onnistuivat pakenemaan. Mommilan veriteoilla – samoin kuin [[vuoden 1905 suurlakko|vuoden 1905 suurlakolla]] – on katsottu olleen vaikutuksensa Rytin varaukselliselle suhtautumiselle vasemmistoon ja radikaaleihin kansanliikkeisiin. Vastoin muun muassa [[K. J. Ståhlberg]]in linjaa hän vastusti [[Suomen sisällissota|kansalaissodan]] jälkeen eduskunnassa [[kuolemanrangaistus|kuolemanrangaistuksen]] poistamista ja kapinavankien armahtamista. Osansa Rytin asennoitumiseen lienee ollut myös sillä, että neljä hänen veljeään oli osallistunut kansalaissotaan valkoisten puolella ja heistä yksi, Niilo, kaatunut [[Ikaalinen|Ikaalisissa]].<ref>Ahoilta ja rannoilta - sukelluksia Suodenniemen historiaan -blogi: [http://suodenniemenhistoriaa.blogspot.fi/2015/06/niilo-rytin-kohtalo-kietoutui.html Niilo Rytin kohtalo kietoutui Suodenniemen synkimpään historiaan], viitattu 20.6.2016.</ref>