Ero sivun ”Mäntyharju” versioiden välillä

| sijainti = Mäntyharju.sijainti.suomi.2008.svg

Mäntyharju on eräs Suomen suosituimpia kesämökkipaikkakuntia. Kunnassa on lähes 4&nbsp;800 kesämökkiä, mikä on enemmän kuin vakituisten asuntojen määrä kunnassa. Mökkiläisten ansioista kunnan väkiluku jopa kolminkertaistuu kesäisin.<ref name=yhteishyva>{{Lehtiviite | Tekijä =Vallinkoski, Anu | Otsikko =Talviunessa | Julkaisu =Yhteishyvä-lehti | Ajankohta =joulukuu 2015 | Vuosikerta = | Numero = | Sivut =73-77 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =S-Ryhmä | Selite= | Tunniste= | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 8.12.2015 | Kieli = | Lopetusmerkki = }}</ref>  Kaikkiaan 63 kunnassa oli vuonna 2016 enemmän mökkejä kuin vakinaisesti asuttuja asuntoja. Tällaisia mökkimäärältään suuria kuntia olivat mm. Parainen, Mäntyharju, Kemiönsaari ja Pälkäne. <ref>{{Verkkoviite |osoite=http://www.stat.fi/til/rakke/2016/rakke_2016_2017-05-24_kat_001_fi.html |nimeke=Tilastokeskus - Kesämökit 2016|tekijä=Marja Hermiö|julkaisu=www.stat.fi|viitattu=2017-07-10|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>

Mäntyharjulla on 32 [[henkikirjakylä]]ä (tieto vuodelta 1973<ref name="suomenmaa5">{{Kirjaviite | Tekijä =Eskola, Aarne ym. (neuvottelukunta); Tarmio, Hannu; Papunen, Pentti ja Korpela, Kalevi (toim.) | Nimeke =Suomenmaa: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos. 5, Lieksa – Närpiö | Vuosi =1973 | Luku = | Sivu =310 | Selite = | Julkaisupaikka =Porvoo | Julkaisija =WSOY | Tunniste =ISBN 951-0-00650-5 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}</ref>):

Kulmakuntia Mäntyharjulla ovat Kirkonkylä, [[Koirakivi]], [[Pyhäkoski]], Turkinkylä, Valtola ja Varpanen.

Huolimatta siitä, että Mäntyharju itsenäistyi omaksi seurakunnaksi ja pitäjäksi, pysyi sen sisäinen hallinto jatkuvasti hyvin sekavana. Hyvän kuvan sekavuudesta antaa selostus "Porvoon hiippakunnan papiston anomuksessa Kuninkaalle" syyskuun 9. päivältä v. 1741. Se on tehty siinä toivossa, että kuningas ryhtyisi asiaa korjaamaan: "Kaikki kurinpito on seurakunnassa käynyt mahdottomaksi niin hyvin seurakunnallisessa kuin poliittisessakin mielessä...seurakunta kun on jaettu ei ainoastaan kolmen läänin, Hämeen, Kymenkartanon ja Savon läänien osalle, vaan myöskin kolmen kihlakunnan, neljän käräjäpiirin, kolmen käskynhaltijan, kolmen manttaalikomissaarin, neljän kirjoituspaikan, neljän nimismiehen ja neljän siltavoudin alaisuuteen, joista kukaan ei asu pitäjässä."

Vuonna [[1743]] hajanaisuutta lisäsi vielä [[Turun rauha]]n mukainen [[Ruotsi]]n ja [[Venäjä]]n välinen valtakuntien raja, joka halkaisi pitäjän kahtia. Noin kolmasosa Mäntyharjun alueesta joutui Venäjälle, ja tällä alueella sijaitsivat [[Mäntyharjun kirkko]] ja pappilat. Vuonna 1746 [[Ruotsin valtiopäivät|valtiopäivillä]] ehdotettiin, että Mäntyharjun Ruotsille jäänyt osa erotettaisiin omaksi seurakunnakseen, johon olisi liitetty myös [[Hirvensalmi|Hirvensalmen]] kappeliseurakunta. Uuden seurakunnan kirkko ehdotettiin rakennettavaksi [[Lahnaniemi|Lahnaniemeen]]. Ehdotusta ei kuitenkaan toteutettu, ja vaikka valtakunnanraja jakoi pitäjän kahtia, se pysyi hallinnollisista ja muista hankaluuksista huolimatta yhtenä seurakuntana koko sen ajan, jonka Turun rauhan raja oli voimassa. Samaan tapaan myös [[Sulkava]], [[Sääminki]] ja [[Kerimäki]] pysyivät kukin yhtenä seurakuntana, vaikka nekin sijaitsivat kahden valtakunnan alueella.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Kaarlo Wililander ym. | Nimeke = Savon historia 3: Savo kaskisauhujen kautena | Sivu = 359–361 | Luku = Kirkollinen hallinto | Julkaisija = Savon säätiö | Vuosi = 1989 | Tunniste = ISBN 951-657-272-3 | Selite = Lähde koko kappaleelle}}</ref>

Mäntyharjun kunnanjohtaja vuodesta 2014 on Jukka Ollikainen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-7385150 | Nimeke = Korviaan myöten mäntyharjulainen Jukka Ollikainen Mäntyharjun kunnan johtoon | Tekijä = | Ajankohta = 2014 | Julkaisu = Yle | Viitattu = 16.1.2018 }}</ref> Kunnanvaltuustossa on 27 paikkaa, joista suurimpana valtuustoryhminä Keskustalla on 9, Kokoomuksella 6 ja SDP:llä 5 paikkaa kaudella 2017–2021.<ref name="KV"/>

Mäntyharjun suurimpien työllistäjien joukkoon kuuluvat Mäntyharjun kunta, [[Veisto Oy]], [[Woikoski|Woikoski Oy]] ja [[Exel OyjComposites]].

|caption = Lähde: Tilastokeskus.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_011.px | Nimeke =Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu =.px | Ajankohta =29.3.2017 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Tilastokeskus | Viitattu =9.1.2018 | Kieli = }}</ref>

Mäntyharjulla toimii elokuvateatteri Kino, jossa on viikonloppunäytöksiä<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.mantyharju.fi/palvelut/205-elokuvateatteri-kino |nimeke=Elokuvateatteri Kino - Mäntyharju|julkaisu=www.mantyharju.fi |viitattu=2017-04-29|tekijä=Administrator|ietf-kielikoodi=fi-fi}}</ref>. Kesäisin Mäntyharjulla on kesäteattereita, mm. Koirakivessä ja Kirkonkylässä.

[[Suomen Latu|Suomen Latu ry]]:n jäsenyhdistyksen [[Mäntyharjun Reissupolku|Mäntyharjun Reissupolku ry]]:n lajeina ovat mm. retkeily, pyöräily, melonta ja hiihto.

* [[Antti Häkkänen]], kansanedustaja ja oikeusministeri

Mäntyharjun nähtävyyksiä

*[[Mäntyharjun kirkko]]

*[[Taidekeskus Salmela]]