Ero sivun ”Lokan tekojärvi” versioiden välillä

'''Lokan tekojärvi''' on [[Euroopan unioni]]n suurin [[tekojärvi]], mikäli ei lasketa mukaan padottuja merenlahtia.<ref>[http://www.jarviwiki.fi/wiki/Lokan_tekoj%C3%A4rvi_%2865.931.2.001%29 Lokan tekojärvi Järviwikissä]. Viitattu 2.7.2014.</ref> Se sijaitsee [[Luiro]]n yläjuoksulla [[Sodankylä]]ssä Lapissa. Allas on saanut nimensä sen kaakkoisrannalla sijaitsevansijaitsevasta [[Lokka|Lokan kylänkylästä]] mukaan, ja järvestä käytetään puhekielessä myös nimitystä '''Lokka'''. Sen avulla säädellään [[Kemijoki|Kemijoen]] voimalaitoksille tarvittavaa vesimäärää.

Alimman vedentason kohdalla (240 m mpy.) tekojärven pinta-ala on 216 neliökilometriä ja ylimmällä tasolla (245 m) 418 neliökilometriä. Lokan tekojärven täyttö aloitettiin vuonna 1967. Järvi on siitä lähtien ollut runsaita saaliita antava kala-allas. [[Merikotka]]tkin ovat löytäneet järven,; niitä vierailee talvellakin järvellä syömässä kalastajien niille tarjoamaa "roskakalaa".

Sompion aapamaan hukuttaminen sai ankaraa kritiikkiä paitsi alueen asukkailta, myös ulkopuolisilta luonnonsuojelijoilta kuten [[Urpo Häyrinen|Urpo Häyriseltä]] ja [[Pentti Linkola]]lta. Järven alle jäivät sekä Korvasen, [[Riesto]]n ja Mutenian kylät ettäsekä lukuisat aavat, joista yksi oli Suomen ja Euroopan siihen saakka pinta-alaltaan suurin suo, [[Posoaapa]]<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = toim. Pyhäjärvi, Leena et al| Nimeke = Lokka muutosten näyttämönä | Vuosi = 2011 | Luku = Lokka muutosten näyttämönä – allasalueen elinkeinojen muutos | Sivu = 10 | Selite = Sarja: Acta Lapponica Fenniae, nro 23 | Julkaisupaikka = Rovaniemi | Julkaisija = Lapin tutkimusseura ry | Isbn = 978-951-9327-61-7 (PDF)| www = http://www.lapintutkimusseura.fi/files/Acta%20Lapponica%20Fenniae%2023.pdf | Tiedostomuoto = pdf | Viitattu = 16.9.2017 }}</ref>, joka rannalta katsoen näytti lähes rannattomalta. Sompion allasevakkoja on verrattu Karjalan ja muiden luovutettujen alueiden evakkoihin.

Lokan ja Porttipahtaan tekojärvien alle on jäänyt kantoja ja muuta puumateriaalia, jota on etenkin 2000-luvulla alettu korjata pois. Pääsääntöisesti ranta-alueilta on kerätty pois puumateriaalia matalan vedenpinnan aikana. Syntyneet puu- ja kantokasat ovaton poltettu paikan päällä, sillä puita ei ole voinut hyödyntää energiataloudessa puidenniiden sisältämän hiekan ym. takia.<ref>[http://www.kemijoki.fi/kejo-fi/sp_Content2412C-2 Tekojärvien pohjat tehoputsauksessa], Kemijoki Oy, 1.7.2011</ref><ref>[http://www.kemijoki.fi/kejo-fi/images/Kemijoki_virtauutiset_NETTI.pdf/$FILE/Kemijoki_virtauutiset_NETTI.pdf Kannot kasaan tekojärvien rannoilla], Virtauutiset nro 1/2010 (s. 10-11), Kemijoki OY:n asiakaslehti (pdf)</ref><ref>Kantokasat roihusivat Porttipahdan altaalla, [http://www.sompio.fi/ Sompio], 26.9.2012</ref>

Järvi sijaitsee [[Kemijoen vesistö]]ssä (vesistöaluetunnus 65) [[Luiron valuma-alue]]en (65.9) [[Lokan tekojärven alue]]ella (65.93), jonka [[Lokan tekojärven lähialue]]eseen (65.931) järvi kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 0 metriä [[mpy.|mpy]].<ref name=kp/><ref name=jw/>{{selvennä|Miten ihmeessä järven vedenpinta on samalla tasolla meren pinnan kanssa, kun kerran ylempänä sen kerrotaan olevan 240–245 mpy.}}