Ero sivun ”Karvalehti” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti poisti 19 Wikidatan sivulle d:q157385 siirrettyä kielilinkkiä
Korjasin kirjoitusvirheitä.
Rivi 29:
[[Tiedosto:Ceratophyllum demersum 2010-8-14 RioMontoro SierraMadrona.jpg|vasen|thumb|170px|Karvalehtikasvusto kuvattuna Espanjassa.]]
 
Monivuotinen karvalehti on juureton, tummanvihreä uposkasvi. Kasvin [[Varsi|varret]] ovat ohuita, rentoja ja haarovia, varren nivelissä on korkeintaan yksi haara. [[Lehti (kasvitiede)|Lehdet]] ovat säteittäisesti 6–8 tai joskus 10 lehden kiehkuroissa. Lehdet ovat korvakkeettomia, lähes ruodittomia ja 0,8–3 cm pitkiä. Lehden lapa on 1–2 kertaa näenäisennäennäisen halkihaaraisesti liuskainen. Liuskat ovat jäykähköjä, ylöspäin kaarevia, kapeita ja selvästi hammaslaitaisia. Kukat ovat yksineuvoisia, lehtihankaisia, perättömiä, kehälehdettömiä ja lukuisten millin pituisten kehämäisten ja tasasoukkien ylälehtien suojaamia. Hedekukat ovat 2–3,5 mm leveitä, ja niissä on runsaasti [[Hede|heteitä]]. Emikukat ovat ovat hedekukkia kapeampia, ja niiden [[luotti]] on rihmamainen. Suomessa karvalehti kukkii kesä-elokuussa, mutta kukinta on harvinaista. Vielä harvemmin se tuottaa hedelmiä. Hedelmä on 3,5–5,5 mm pitkä, pitkänomainen pähkylä. Pähkylän kärjessä on piikkimäinen, 2–7,5 mm pitkä vartalo.<ref name="RETKEILYKASVIO">Retkeilykasvio 1998, s. 65.</ref> Pähkylän tyvellä olevinolevien piikkien mukaan karvalehti jaetaan kahteen eri muotoon. Tavallisesti tyvellä on kaksi eripituista piikkiä (var. ''demersum''), joskus piikit ovat vain lyhyitä nystermiä (var. ''apiculatum'').<ref>Ålands flora 2010, s. 113.</ref>
 
Suomessa esiintyy myös erittäin harvinaisena karvalehden kanssa samaan sukuun kuuluva, hyvin samannäköinen [[hentokarvalehti]] (''Ceratophyllum submersum'').<ref>Ålands flora 2010, s. 114.</ref>
Rivi 38:
Suomessa karvalehteä tavataan paikoitellen koko maassa Keski-Lappia myöten. Yleisin laji on Ahvenanmaalla ja Etelä-Suomessa, mutta se puuttuu suurimmasta osasta Pohjanmaata.<ref>Lampinen, R. & Lahti, T. 2011: [http://www.luomus.fi/kasviatlas/maps.php?taxon=40214&year=2010 Kasviatlas 2010: Tankeakarvalehden levinneisyys Suomessa]. Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki. Viitattu 29.10.2011.</ref>
 
Karvalehti kuuluu Suomen alkuperäisiin kasvilajeihin. [[Fossiili]]löytöjen perusteella laji on levinnyt Suomeen pian jääkauden jälkeen ja menestyi erityisen hyvin jääkauden jälkeisellä lämpökaudella. Ilmaston viilennyttyä ja vesien karuunnuttakaruunnuttua laji on säilynyt rehevimmissä järvissä nykypäiviin saakka.<ref>Oulun kasvit 2005, 71.</ref>
 
== Elinympäristö ==
Karvalehti on rehevien vesistöjen kasvi. Se kasvaa järvissä, murtovesilahdissa, rantalammikoissa ja ojissa. Sitä tavataan myös hitaasti virtaavassa vedessä. Suomessa karvalehti on vesistöjen rehevöitymisen myötä yleistynyt.<ref name="RETKEILYKASVIO"/> Rehevillä järvillä karvalehti voi kasvaa sellaisiksi massoiksi, että se haittaa järvien virkistykäyttöävirkistyskäyttöä.<ref>{{Verkkoviite| Osoite=http://www.environment.fi/default.asp?contentid=148386&lan=fi| Nimeke = Uposkasvit vaikeuttavat vesistöjen käyttöä | Julkaisija = Suomen Ympäristökeskus}} Julkaistu 30.8.2005, viitattu 29.10.2011.</ref> Koska karvalehdellä ei ole juuria, ja se lisääntyy pienistäkin pätkistä, kasvin hävittäminen niittämällä on vaikeaa.<ref name="DVF"/>
 
== Käyttö ==
Karvalehti on myös suosittu [[akvaariokasvi]]. Hyvissä olosuhteissa se kasvaa hyvin nopeasti, jopa useita senttiäsenttejä päivässä. Karvalehti viihtyy vedessä, jonka lämpötila on 5–28 °C.<ref>[http://akvaariot.tripod.com/kasveja.html Astarten akvaariosivut: kasveja (harrastelijan sivu)] Viitattu 29.10.2011.</ref>
 
== Lähteet ==