Ero sivun ”Joonialaiset” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Redirect -> Joonia |
Ak: Poistettu ohjaus sivulle Joonia Merkkaukset: Ohjaus on poistettu ohjaussivu muutettu sisältösivuksi |
||
Rivi 1:
[[Tiedosto:AncientGreekDialects (Woodard) en.svg|pienoiskuva|280px|Joonialaisten asuma-alueet vastaavat pääosin [[attikan murre|attikan murteen]] (purppura) ja [[joonialainen murre|joonialaisten murteiden]] (violetti) alueita antiikin Kreikan murrekartassa.]]
'''Joonialaiset''' ({{k-grc|Ἴωνες|Iōnes}}, yks. {{polytoninen|Ἴων|Iōn}}) olivat yksi [[antiikin Kreikka|antiikin Kreikan]] pääheimoista. [[Kreikan klassinen kausi|Klassisella kaudella]] joonialaisten pääalueita olivat [[Attika]], pohjoiset [[Egeanmeren saaret]] sekä [[Joonia]]n rannikko [[Anatolia|Vähässä-Aasiassa]]. Joonialaiset puhuivat [[attikan murre|attikalais]]-[[joonialainen murre|joonialaisia murteita]].<ref name="EB">{{Verkkoviite | Osoite=https://www.britannica.com/topic/Ionian | Nimeke=Ionian | Julkaisu=Encyclopaedia Britannica | Viitattu=15.1.2018}}</ref><ref name="Castrén">{{Kirjaviite | Tekijä=Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena | Luku=Joonialainen murre, joonialainen pylväsjärjestelmä, joonialaiset | Nimeke=Antiikin käsikirja | Sivu=240–241 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=2000 | Tunniste=ISBN 951-1-12387-4}}</ref>
== Historia ==
Joonialaiset saapuivat nykyisen Kreikan alueelle jo hyvin varhain, todennäköisesti jo 2000-luvulla eaa. Oman käsityksensä mukaan joonialaiset olivatkin maan autoktoonisia eli alkuperäisiä asukkaita esimerkiksi [[Attika]]ssa,<ref name="Castrén"/> johon kuuluu muun muassa [[antiikin Ateena|Ateena]]. Joonialaisten varhaista pääaluetta oli myös muun muassa [[Euboia]]n saari. Joskus joonialaiset yhdistettiin Kreikan alkuperäisinä asukkaina [[pelasgit|pelasgeihin]], siinä missä myöhemmin tulleet [[doorilaiset]] nähtiin varsinaisina [[helleenit|helleeneinä]].<ref name="EB"/>
[[Herodotos|Herodotoksen]] mukaan ainakin osa attikalaisista olisi ollut peräisin [[Nestorin palatsi|Pyloksesta]] [[Messenia]]sta. Joonialaisia asui mahdollisesti myös [[Akhaia]]ssa. [[Joonianmeri|Joonianmeren]] nimelle onkin joskus haettu selitystä siitä, että joonialaiset olisivat aiemmin asuneet lännempänä. Väestön siirtymä seudulta idemmäksi saattoi tapahtua [[mykeneläinen kulttuuri|mykeneläisen kulttuurin]] romahduksen ja niin kutsutun [[doorilaisvalloitus|doorilaisvalloituksen]] jälkeen. Kulttuuriromahduksen jälkeen osa joonialaisista siirtyi vieläkin idemmäksi noin 1000 eaa. alkaen, ja asutti Attikasta ja Keski-Kreikasta käsin pohjoisen Egeanmeren alueen saaria sekä [[Anatolia|Vähän-Aasian]] rannikon, joka sai heimosta nimen [[Joonia]].<ref name="Castrén"/><ref name="EB"/> Joonian merkittävimpiä kaupunkeja olivat [[Miletos]] ja [[Efesos]], ja sen rannikon merkittävimmät joonialaiset siirtokunnat [[Samos (antiikin kaupunki)|Samos]] ja [[Khios (antiikin kaupunki)|Khios]].
700-luvulta eaa. lähtien [[Euboia]]lta ja muilta joonialaisilta alueilta lähteneet perustivat siirtokuntia [[Sisilia]]an ja Etelä-[[Italia]]n [[Magna Graecia|Suur-Kreikkaan]]. Joonialaiset perustivat siirtokuntia myös muun muassa Egeanmeren pohjoisrannikolle ja [[Mustameri|Mustallemerelle]] sekä [[Massilia]]an saakka.<ref name="EB"/>
== Heimot ja yhteiskunta ==
Joonialaiset jakautuivat eri heimoihin (''[[fyle|fylē]]''), joiden lukumäärä ja nimet vaihtelivat alueittain. Attikan neljä vanhaa joonialaisheimoa olivat [[Aigikoreis]], [[Argadeis]], [[Geleontes]] ja [[Hopletes]].<ref name="Castrén"/> Arkaaisen kauden lopulla Attikan väestö jaettiin keinotekoisempiin ”heimoihin”, joita oli alun perin kymmenen, [[Erekhtheis]], [[Aigeis]], [[Pandionis]], [[Leontis]], [[Akamantis]], [[Oineis]], [[Kekropis]], [[Hippothontis]], [[Aiantis]] ja [[Antiokhis]].
Poliittisesti monet joonialaiset [[polis|kaupunkivaltiot]] olivat aiemmin [[tyrannia|tyrannioita]] ja kehittyivät myöhemmin [[antiikin demokratia|demokraattiseen]] suuntaan, merkittävimpänä demokratian synnyinpaikaksi usein mainittu Ateena.
== Kieli ja kulttuuri ==
Joonialaisten puhuma [[joonialainen murre|joonialainen kreikka]] oli yksi [[klassinen kreikka|klassisen kreikan]] päämurteista. Se oli läheistä sukua Attikassa puhutulle [[attikan murre|attikan murteelle]], ja siitä tuli [[Homeros|Homeroksen]] ansiosta muun muassa [[eepos|eeppisen]] runouden kieli.<ref name="EB"/>
Eeppisen runouden lisäksi joonialaisilla oli suuri vaikutus kreikkalaiseen ajatusmaailmaan ja kulttuuriin muun runouden, kirjallisuuden, taiteen ja keramiikan kautta, joissa joonialaiset olivat monilla tavoin edelläkävijöinä. Joonialaisilla alueilla sai alkunsa myös varhaisin [[antiikin filosofia|kreikkalainen filosofia]], [[esisokraatikot|esisokraattinen]] [[joonialainen luonnonfilosofia]].<ref name="EB"/> [[Antiikin Kreikan arkkitehtuuri|Kreikkalaisessa arkkitehtuurissa]] joonialaisista on saanut nimensä [[joonialainen pylväsjärjestelmä]].<ref name="Castrén"/>
Kulttuurissa joonialaiset haluttiin joskus esittää ”pehmeinä”, vastakohtanaan sotilaskurin doorilaiset.<ref name="EB"/>
== Lähteet ==
{{Viitteet}}
[[Luokka:Joonialaiset|*]]
| |||