Ero sivun ”Maria Paaso” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa Merkkaukset: Visuaalinen muokkaus Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
Ei muokkausyhteenvetoa Merkkaukset: Visuaalinen muokkaus Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
||
Rivi 2:
'''Maria Sofia Paaso''' (ent. '''Laine''', sukunimi esiintyi myös muodossa '''Paaso-Laine''') ([[13. marraskuuta]] [[1868]] [[Ii]] – [[5. toukokuuta]] [[1945]] [[Helsinki]]) oli ompelija ja [[Suomen Sosialidemokraattinen Puolue|sosialidemokraattinen]] kansanedustaja.
Paason vanhemmat olivat laivuri Juho Olavinpoika Paaso (4.1.1840 – 26.12.1921) ja Liisa Matintytär Palukka (2.7.1845 – 13.9.1884), jotka vihittiin 10.11.1867 Iissä.
Perheessä oli 12 lasta, joista Maria oli vanhin. Isänsä laivamatkoilla mukana työssä ollessaan hän oli oppinut ruotsia, josta oli myöhemmin hyötyä palveluspaikkaa hakiessa. Äiti kuoli nuorimman lapsen syntyessä, jolloin 14-vuotias Paaso joutui keskeyttämään kansakoulun ja muuttamaan Helsinkiin, jossa hän työskenteli aluksi palvelijattarena. Käytyään ompelukurssin ja teollisuuskoulun hän ryhtyi ompelijaksi<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://areena.yle.fi/1-1293320|nimeke=Ensimmäisen eduskunnan naiset Maria Laine ja Mimmi Kanervo|tekijä=entinen kansanedustaja Martta Salmela-Laine muistelee|julkaisu=Sarja Ensimmäisen eduskunnan naiset|ajankohta=12.4.2011|julkaisija=Yle|viitattu=}}</ref>. Paaso toimi puhujana työväenliikkeen ja [[raittiusliike|raittiusliikkeen]] tilaisuuksissa ja oli Sosialidememokraattisen naisliiton sihteerinä 1900–1902 sekä ohjaajana [[Ihanneliitto|Ihanneliiton]] kursseilla ja Sosialidememokraattisen raittiusliiton lastenosastoissa. Sortovuosien aikana Paaso joutui siirtymään [[Ruotsi]]in, jossa hän oleskeli vuosina 1903–1905.
Paaso oli SDP:n kansanedustajana ensimmäisessä eduskunnassa 1907–1908 edustaen [[Hämeen läänin eteläinen vaalipiiri|Hämeen läänin eteläistä vaalipiiriä]]. Hän oli myös Sosialidememokraattisen työläisnaisliiton liittotoimikunnan jäsen ja Sosialidememokraattisen raittiusliiton liittotoimikunnan jäsen. Paason kansanedustajaura jäi lyhyeksi poliittisten riitojen vuoksi ja myös siksi, että Paaso käytti itseompelemiaan näyttäviä, yläluokkaisia pukuja, joita pidettiin työväenliikkeen edustajalle sopimattomina. Hän käytti usein punaista puseroa, kun muilla naiskansanedustajilla oli yleensä musta puku.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://areena.yle.fi/1-1293320|nimeke=Maria Laine ja Mimmi Kanervo {{!}} Ensimmäisen eduskunnan naiset|julkaisu=areena.yle.fi|viitattu=2018-01-14|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
Paaso jatkoi työtään Naisliiton luennoitsijana ja joutui uuden [[Franz Albert Aleksandrovitš Seyn|Seynin]] sortokauden aikana taas siirtymään kolmeksi vuodeksi Ruotsiin. [[Suomen sisällissota|Suomen sisällissodan]] aikana Paaso toimi punaisten elintarvikelautakunnassa ja pakeni sodan lähestyessä loppuaan ensin [[Kotka (kaupunki)|Kotkaan]] ja sitten [[Viipuri]]in. Hän oli vangittuna [[Hämeenlinnan vankileiri]]llä, josta vapautui kesällä 1918. Oltuaan joitakin vuosia [[Työväen Raittiusliitto|Työväen Raittiusliiton]] lastenosastojen ohjaajana Paaso perusti paperikaupan Helsinkiin. Kauppa teki kuitenkin lopulta [[konkurssi]]n, ja Paaso eli lopun elämäänsä poikansa taloudellisen tuen varassa.
Rivi 18 ⟶ 20:
==Aiheesta muualla==
* {{Kansallisbiografia|id =7428 |nimi =Paaso, Maria (1868–1945) |tekijä = Maria Lähteenmäki|ajankohta =6.9.2001 |viitattu = }}
* Kirjastovirma, pohjois-pohjalaista kulttuuriperintöä
* http://www.kirjastovirma.fi/henkilogalleria/Paaso_Maria
{{SDP:n kansanedustajat 1907-1908}}
| |||