Ero sivun ”Jyväskylä” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Tilastokeskuksen linkkejä korjattu |
|||
Rivi 60:
Nykyisen Jyväskylän alueella oli vuoteen 1593 mennessä perustettu myös ([[Vaajakoski|Vaajakosken]] suunnan) Oravasaaren, [[Haapaniemi (Jyväskylä)|Haapaniemen]], ([[Palokka|Palokan]] suunnan) Mankolan, Rutalan, Mikkolan, ([[Tikkakoski|Tikkakosken]] suunnan) Tikkamannilan, [[Puuppola]]n, Kuikan, Nyrölän sekä ([[Vesanka|Vesangan]]) Siekkilän, Soikkalan, Yrjölän ja Sipilän talot.<ref name="laukaa" /> Vanhan [[Korpilahti|Korpilahden]] alueella oli runsaasti taloja: Maahi, Kurkela, Ekonen, Tissola, Hurttia, Härkölahti, Ahvenus, [[Puolakka (Jyväskylä)|Puolakka]], Leustu, Oittila, [[Putkilahti]], Könnö, Raidanlahti, [[Moksi (Korpilahti)|Moksi]], Kopiseva, Lehtimäki, [[Rutalahti]], Särkijoki, Saukko, Painaja, Veijo, Maatia ja Uittime sekä nykyisen Muuramen alueen talot.<ref name="sjh">{{Kirjaviite | Nimeke = Suur-Jämsän historia I| Julkaisija = | Vuosi = 1954 | Tekijä = Aulis Oja| Suomentaja = | Luku = | Sivu = | Sivut = 116–121, 188–192| Selite = | Julkaisupaikka = Forssa| Tunniste = | Isbn = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}</ref>
Taloista esimerkiksi [[Kekkola]]n, [[Kuokkala (Jyväskylä)|Kuokkala]]n, [[Äijälä (Jyväskylä)|Äijälä]]n, [[Mattila (Jyväskylä)|Mattilan]] ja [[Tourula]]n nimet ovat säilyneet nykyaikaan asti kaupungin asuinalueiden niminä. Nykyinen [[Kekkola]] sijaitsee kuitenkin hieman eri paikassa kuin tuolloin Kuokkalassa [[Päijänne|Päijänteen]] rannalla ollut Kekkolan talo. Myöhemmin Mattilasta erotettu Taavettila sijaitsi nykyisen kaupungin keskustan paikalla. Huikko ja Tourula olivat Tourujoen itärannalla. Taloja syntyi tulevina vuosisatoina niin, että Jyväskylästä tuli [[Laukaa]]n pitäjän suurin kylä. Hyvien vesiyhteyksien ja maanteiden vuoksi Jyväskylästä kehittyi pieni kauppapaikka. Vuonna [[1801]] sille myönnettiin [[markkinaoikeudet]]. Kun Jyväskylälle pyydettiin kaupunginoikeuksia [[1820-luku|1820-luvulla]], vedottiin kappelikirkonkylän "vilkkauteen"; [[sinne oli nimittäin asettunut värjäri, nahkuri, kultaseppä sekä kupari- ja läkkiseppä ja siellä oli aina auki oleva ruokapaikka]].<ref name="tomm" />
===Kaupunkioikeudet===
| |||