Ero sivun ”Sikiö” versioiden välillä

Sikiö osaa jo muun muassa nukkua, ja varsinkin neljännen [[raskaus]]kuukauden jälkeen sen liikehdintä alkaa tuntua. Sikiön ihmisyys on edelleen jatkuvan [[filosofia|filosofisen]] keskustelun aiheena.

 

[[Tiedosto:Fetus.jpg|thumb|200px|Piirros sikiöstä.]]

Sikiö saa [[happi|happea]] ja ravinteita äidin [[verenkierto|verenkierrosta]] [[istukka|istukan]] kautta, ja samalla tavoin siirtyy kuona-aineita ja [[hiilidioksidi]]a sikiön verenkierrosta äidin verenkiertoon. Sikiön verenkierrosta suurin osa ohittaa pienen verenkierron, koska [[keuhko]]t eivät vielä hengitä. Pienen verenkierron ohituskohtia on kaksi. Toinen on [[keuhkovaltimorunko|keuhkovaltimorungon]] ja [[aortta|aortan]] välissä oleva [[valtimotiehyt]]. Toinen sijaitsee [[sydän|sydämen]] eteisten välillä, ja sitä kutsutaan soikeaksi aukoksi. Sikiön niukkahappinen veri kulkee sisempien lonkkavaltimoiden kautta oikeaan ja vasempaan napavaltimoon, joista veri kulkee istukkaan. Istukasta runsashappinen ja ravintoainepitoinen veri kulkee paritonta napalaskimoa pitkin [[maksa]]n ohi ja [[laskimotiehyt]]tä pitkin [[alaonttolaskimo]]on. Alaonttolaskimosta veri kulkee [[sydän|sydämen]] oikeaan eteiseen, josta osa verestä kulkee soikean aukon kautta vasempaan eteiseen, sieltä vasempaan kammioon, josta veri jatkaa aorttaan. Aortasta veri kulkee päähän ja yläraajoihin meneviin valtimoihin, kuten solisvaltimoihin ja nikamavaltimoihin. Osa oikean eteisen verestä kulkee oikean kammion kautta keuhkovaltimorunkoon. Keuhkovaltimorungossa veri ohittaa pienen verenkierron kulkemalla aorttaan valtimotiehyttä pitkin. Valtimotiehyt tulee aortan siihen kohtaan, jonka yläpuolelle jää päähän ja yläraajoihin menevät valtimot.