Viipurissa syntynyt Kunnas valmistui [[Sortavala]]n käsityöläiskoulusta, ja opiskeli sen jälkeen [[Viipurin taiteenystäväin piirustuskoulu]]ssa vuosina 1912–1917. Opintojaan hän rahoitti työskentelemällä piirtäjänä ja konttoristina [[Uno Ullberg]]in arkkitehtitoimistossa, lisäksi Kunnas oli koristemaalarina Viipurissa ja [[Pietari (kaupunki)|Pietarissa]]. KunnasHän oli myös musikaalisesti lahjakas ja opiskeli säveltämistä [[Toivo Kuula]]n johdolla Viipurissa.<ref name="kirstina 2014">{{Kirjaviite | Tekijä = Kirstinä, Leena | Nimike = Kirsi Kunnas : sateessa ja tuulessa | Vuosi= 2014 | Sivut = | Julkaisija = WSOY | Julkaisupaikka = Helsinki | Isbn = 978-951-04016-4-4}}</ref>
Vuoden 1918 [[Suomen sisällissota|sisällissodassa]] hänKunnas taisteli [[punakaarti]]n riveissä [[Karjalan rintama (Suomen sisällissota)|Karjalan rintamalla]], ja joutui [[Viipurin taistelu]]n jälkeen [[Viipurin vankileiri|vankileirille]]. Hänet vapautettiin parin viikon kuluttua toukokuun puolivälissä, kun arkkitehti [[Uno Ullberg]] ryhtyi Kunnaksen takaajaksi ja otti hänet jälleen töihin toimistoonsa. Viipurin piirustuskoulussa Kunnas kuitenkin koki joutuneensa syrjityksi punaisen taustansa vuoksi, erityisesti koulun johtajan [[Rurik Lindquist]]in taholta, ja päätti muuttaa Helsinkiin vuonna 1920.<ref name="kirstina 2014"/>
Helsingissä hän opiskeli [[Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulu]]ssa vuodet 1920–1921.<ref name="Heikinheimo 1955"/> HelsingissäSamalla Kunnas tutustui pääkaupungin kirjailijapiireihin ja harkitsi myös itse alanvaihtoa kirjailijaksi. Vuonna 1924 hän kuitenkin sai viipurilaisen vuorineuvoksen [[Seth Sohlberg]]in stipendin ja jatkoi uraansa taidemaalarina. Samana vuonna Kunnaksella oli [[Taidepalatsi]]ssa näyttely, joka sai myönteisen arvion muun muassa [[Aaro Hellaakoski|Aaro Hellaakoskelta]]. Stipendistään huolimatta Kunnas joutui kuitenkin työskentelemään rakennuspiirtäjänä [[J. S. Sirén]]in arkkitehtitoimistossa. Tulenkantajiin tutustuttuaan Kunnashän kuvitti muun muassa vuoden 19361926 ''[[Tulenkantajat (lehti 1924–1930)|Tulenkantajat-albumiinalbumin]]'' ja maalasi muotokuvia useista ryhmään kuuluneista kirjailijoista. HäntäKunnasta onpidetään myös pidetty [[Olavi Paavolainen|Olavi Paavolaisen]] ohella toisena ryhmän taidefilosofian luojista.<ref name="kirstina 2014"/>
Väinö Kunnas kuoli helmikuussa 1929 keuhkokuumeeseen [[Marian sairaala]]ssa keuhokuumeeseen helmikuussa 1929 vain muutaman päivän sairastettuaan.<ref name="kirstina 2014"/>
