Ero sivun ”Venäjän liittokokous” versioiden välillä

Nimi duuma tulee venäjän kielen sanasta думать (''dumat'': ajatella, olla mieltä, tuumata). Alun perin sanalla on tarkoitettu Venäjän itsevaltaisten hallitsijoiden neuvoa-antavaa elintä, jollainen oli olemassa jo [[Kiova]]n [[Rusit|rusien]] aikana.

 

{{Pääartikkeli|[[Venäjän keisarikunnan valtakunnanduuma]]}}

[[Verisunnuntai]] ja vuoden 1905 [[Venäjän vuoden 1905 vallankumous|muut levottomuudet]] aiheuttivat kaaosta ympäri Venäjän keisarikunnan ja vallassa pysyäkseen tsaari [[Nikolai II]]:n oli annettava pääministeri [[Sergei Witte]]n luonnostelema [[lokakuun manifesti]], joka antoi oikeuden [[sananvapaus|sananvapauteen]] ja jolla duuman valtuuksia laajennettiin. Tätä aikaisemmin oli duuman perustamisesta mainittu elokuussa 1905 hallitsijan manifestilla, mikä ei ollut riittänyt patoamaan tyytymättömyyttä [[Venäjän–Japanin sota|Venäjän-Japanin sodan]] tappioon ja muihin Venäjän pääasiassa autoritäärisestä pysähtyneisyydestä johtuneisiin vastoinkäymisiin.

 

Valtakunnanduuma muodosti keisarikunnan aikana parlamentin alahuoneen. Ylähuoneena toimi [[Venäjän valtakunnanneuvosto|valtakunnanneuvosto]], jonka jäsenistä puolet olivat tsaarin nimittämiä ja puolet erilaisten korporaatioiden keskuudestaan valitsemia. Lakien oli tultava hyväksytyiksi molemmissa kamareissa.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Alfred von Hedenström | Nimeke = Venäjän historia 1878–1918| Vuosi = 1922| Luku = 11. Tsaari ja duuma 1906–1907, 12. Taantumus 1907–1914| Sivu = 228-272| Selite = suom. V. Malinen| Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Otava| Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 7.8.2014 | Kieli = }}</ref>

{| class="prettytable"

| style=background:#cccccc align=center rowspan=2 | '''puolue'''