|
** Tiekylä muodostuu tien vierelle rakennetusta suhteellisen taajasta taloryhmästä.<ref name="Spectrum" />
** Maaseutukaupungit ovat toisesta näkökulmasta tarkasteltuna erityisen suuria kyliä. Niitä esiintyy Espanjan ja Italian eteläosissa, [[Balkan|Balkanin niemimaan]] keskiosissa ja [[Kaukasus|Kaukasuksen]] pohjoisosissa. Niissä on tyypillisesti monta tuhatta asukasta.<ref name="Spectrum" />
=== Asumusryhmiin perustuvat kylätyypit ===
[[Tiedosto:ChengyangOverview.jpg|thumb|300px|Dongin kylä sijaitsee [[Guangxi]]n autonomisella alueella [[Kiina]]ssa.]]
'''Hajakylän''' talot ovat selvästi toisistaan erillään. Hajakylät voidaan jaotella kolmeen alatyyppiin:<ref name="MRS" />
* Asumusrykelmän asumukset ovat haarautuvien teiden tai vesistöjen varsilla tai rautatieaseman lähistöllä. Asumukset ovat melko harvassa ja alueen muoto on pyöreähkö, mutta kuitenkin aika epämääräinen.<ref name="MRS" />
* Asumusjonon asumukset ovat joen tai maantien varrella harvakseltaan pitkässä rivissä. Tyyppi on yleinen Pohjanmaan jokien varsilla.<ref name="MRS" />
* Asumussarjan asumukset tai pienet asumusryhmät ovat maantiestä haarautuvien teiden varsilla.<ref name="MRS" />
'''Kehäkylän''' asumukset sijaitsevat aukeaa ympäröivänä kehänä lähellä toisiaan.<ref name="MRS" />
'''Ryhmäkylä''' on rakennettu tiheästi yhtenäiselle tonttialueelle. [[Lounais-Suomi|Lounais-Suomessa]] tällaisia kyliä syntyi [[sarkajako|sarkajaossa]] olleiden kylän yhteisten peltojen keskelle.<ref name="Spectrum" />
'''Moniryhmäinen kylä''' koostuu useasta eri kokoisesta asumusryhmästä. Jos talojen tai talouskeskusten välimatka on 100–300 metriä, käytetään kylätyypistä nimitystä tiivis. Esimerkiksi tiivis ryhmäkylä tai tiivis rivikylä. Jos tonttiyhteyttä ei ole on kylätyypin lisämääreenä harva. Jos asumusten välimatka on yli 300 metriä käytetään nimitystä harva-asutus. Asumusten ollessa vielä paljon harvemmassa käytetään nimitystä yksinäistalo.<ref name="MRS" />
'''Raittikylän''' eli rivikylän muoto on pitkä ja kapea. Asumukset ovat riveissä yhden tai useamman pääraitin varrella. Raittikylän erityismuoto on nykyisen tieverkon mukainen ''risteyskylä'', joka on alkanut eriytyä omaksi tyypikseen.<ref name="MRS" />
'''Rykelmäkylän''', josta jotkut käyttävät nimitystä ryhmäkylä tai kasakylä, muoto on pyöreähkö. Sen asumukset ovat lähekkäin yhdessä ryhmässä, mutta ilman järjestystä mutkittelevien ja haarautuvien teiden varsilla. Se on tyypillinen kylämuoto Lounais-Suomen entisillä [[sarkajako]]alueilla.
Nimitysten rajat ovat hyvin epämääräisiä ja nimitykset ovat eri henkilöiden tekemissä kyläryhmityksissä usein erilaisia. Koska kylien jaotteluun liittyvä termistö ei ole vakiintunutta, kylien tyypittelyssä on käytetty myös esimerkiksi nimitystä ''kimppukylä,'' jossa tontit rajoittuvat toisiinsa. Kimppukylä saattaa koostua myös kahdesta talokimpusta, jotka yhdessä muodostavat kyläyhteisön.<ref name="OSE" />
=== Peltomuotoon perustuvat kylätyypit ===
Asumakylien jaottelu kylätyyppeihin perustuu ensisijaisesti kylän peltoalueiden laajuuteen ja muotoon. Peltoalueet ovat olleet ainakin kylätyypin alkuperäisinä määrääjinä. Toissijainen määritysperuste on kylän asutusmuoto eli maatilojen talouskeskusten keskinäinen sijainti. Todelliset kylät sisältävät yleensä useamman kylätyypin piirteitä. Siksi kylätyyppi voidaan valita joko voimakkaimman tunnuspiirteen perusteella tai käyttää useamman kylätyypin yhdistelmää.<ref name="Wiiala" />
'''Harjukylän''' hallitseva piirre on pitkä ja kapea viljelysalue, joka seuraa harjua. Talouskeskukset ovat tiiviissä haja-asutusmuodossa harjun rinteellä tai alatasanteella. Tyyppiä tavataan pieninä asumakylinä Suomen eri osissa.<ref name="Wiiala" />
'''Jokikylän''' viljelysalue on pitkä ja kapea joko joen tai suuren puron varrella. [[Pohjanmaa]]n ja [[Etelä-Suomi|Etelä-Suomen]] jokilaaksoissa sijaitsevien jokikylien asutus on yleensä hajallaan tai hajaryhmissä. Maatilojen talouskeskukset ovat jokea seuraavan tien tai tiestä haarautuvien teiden varsilla.<ref name="Wiiala" />
'''Järvikylää''' hallitsee järvi ja järveen päin viettävät pellot. Talouskeskukset ovat peltoaukean halki tai sivuitse kulkevan tien varrella hajallaan tai ryhmissä. Tällaisia kyliä tapaa Sisä-Suomen järvialueilta.<ref name="Wiiala" />
'''Kumpukylän''' viljelysaluetta hallitsee maaston kumpuilu. [[Häme]]elle ja [[Varsinais-Suomi|Varsinais-Suomelle]] tyypillisen kylämuodon talouskeskukset ovat hajallaan tai ryhmissä kylää halkovan tien varrella. Talouskeskukset on rakennettu joko kummulle tai kummun etelä- tai länsirinteelle.<ref name="Wiiala" />
'''Metsäkyliä''' on [[Itä-Suomi|Itä-]] ja [[Pohjois-Suomi|Pohjois-Suomen]] metsäseuduilla. Asutus on hajallaan ja talouskeskus on rakennettu pellon sille reunalle, joka on lähinnä tietä. Viljelysalueita erottavat toisistaan metsävyöhykkeet.<ref name="Wiiala" />
'''Tasankokylän''' hallitseva piirre on yli kilometrin levyinen ja yli kaksi kilometriä pitkä peltotasanko. Maatilojen talouskeskukset sijaitsevat tasangon halki kulkevan tien varrella tai tästä tiestä haarautuvien teiden varsilla. Asutus on yleensä hajaryhmissä. Tyypin runsaimmat esiintymät ovat Lounais-Suomen ja Pohjanmaan tasankoalueilla, mutta sitä löytyy myös Itä- ja Pohjois-Suomesta.<ref name="Wiiala" />
'''[[Vaara-asutus|Vaarakylä]]''' on [[Savo]]ssa ja [[Pohjois-Karjala]]ssa tavattava kylätyyppi. Sen talouskeskukset ovat yksikseen tai ryhmissä pienten peltoalueiden yhteydessä yleensä vaarojen päällä.<ref name="Wiiala" />
== Muita kyläkäsitteitä ==
| 