Ero sivun ”Ultrakevyt lentokone” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kieliasumuutos
Merkkaukset: Visuaalinen muokkaus Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
Kospo75 (keskustelu | muokkaukset)
selv lyhenteitä ja lis tuhaterottimia
Rivi 4:
 
== Ultran historia ==
Ultralight-koneet tulivat käyttöön 1970-luvun lopulla, jolloin ne olivat pääosin 2-tahtimoottorilla varustettuja painopisteohjattuja riippuliitimiä. Tätä luokkaa kutsutaan Suomessa Ultra-A:ksi. Tätä kalustoa on Suomessa vain noin 20 prosenttia rekisteröidyistä ultrista. 1980-luvun alussa tuli kuvaan mukaan ohjainpinnoilla ohjattavanohjattava nk.niin sanottu Ultra-B lentokone.
 
Tästä kehittyi hieman [[Cessna 150|Cessna 150:ta]] ja muita yleisilmailun lentokoneita pienempiä harrasterakenteisia lentokoneita, joissa voimalaitteena käytettiin pieniä auton moottoreita. 1990-luvulla ultrissa siirryttiin nelitahtimoottoreihin ja koneiden suoritusarvot kehittyivät merkittävästi. Tästä muutoksesta on se, etu, että koneet ovat paljon vähemmän meluisia kuin vuosikymmenet sitten suunnittellut yleisilmailun lentokoneet.
 
2011 aikana jakoa on täsmennetty. Painopisteohjatut A-luokan ultrat ovat nykyään A-luokan liitimiä. Ja B-luokan ultrat ultrakeveitä tyyppihyväksymättömiä lentokoneita, joita on tälläilmailurekisterissä hetkellä ilmailurekisterissänoin n.350 kpl.konetta (2013).
 
== Määritelmiä ==
Rivi 14:
 
Suomessa tyyppihyväksymättömät ultrakevyet lentokoneet ovat yksi- tai kaksipaikkaisia, ja kaksipaikkaisena se saa painaa tankattuna ja miehistöineen pyörävarustuksella korkeintaan 450 kg ja vesikoneena 495 kg (1-paikkaiset 300 kg ja vesikoneena 330 kg). Koko koneen painon kantavan rakettipelastusvarjon asentaminen nostaa maakoneen painorajaa 22,5 kg:lla eli 472,5 kg. Koska ultrakevyen lentokoneen tyhjämassa on yleensä 270–300 kg, ei kuormaa voi kovin paljon ottaa.Ultrakevyen lentokoneen kuormattavuus on yksipaikkasena 95 kg. ja kaksipaikkaisena175 kg. Tästä alhaisesta painosta on suomen kieleen luotu ultralight-lentämisestä termi kevytilmailu.
UL-koneet nykyään käyttävät yleensä edullisempaa autobensiiniä esim.esimerkiksi 98E:tä tai lentokoneisiin tarkoitettua 100 LL mäntämoottori polttoainettamäntämoottoripolttoainetta.
 
Toinen rajoitus on, että näillä koneilla saa lentää vain näkölentosäännöissä (VFR) auringonnousun ja -laskun välisenä aikana, jolloin vaakasuoran näkyvyyden tulee olla vähintään 5km5 km ja pilvikaton minimikorkeuden vähintään 10001 000 jalkaa.  Ultrakevyen lentokoneen sakkausnopeus saa olla korkeintaan 65 km/h.
 
Ultrakevyet lentokoneet eivät yleensä ole taitolentokelpoisia. Nykyään B-luokan ultrien matkanopeudet ovat yleensä 150–210 kilometriä tunnissa. Huippunopeudet ovat jopa noin 300 km/h.
Rivi 22 ⟶ 23:
 
== Voimalaite ==
Ultrien moottorit ovat tyypillisesti itävaltalaisen [[Rotax|Rotax-]]moottoritehtaan [[Rotax 912]] 4-tahtimoottoreita, jotka käyttävät joko [[Avgas]] 100LL -lentobensiiniä tai auton bensiiniä. Myös Mercedes [[Smart]]in moottoreita, VW:n moottoreita, japanilaisia HKS-moottoreita sekä australialaisia Jabiru-moottoreita on käytetty.
 
Polttoaineen kulutus (Rotax 912ULS) matkalentonopeuksissa on hyvin maltillinen, matkalentonopeuksissa n.14 - 17noin l14–17 /litraa htunnissa. Sekä ne ovat hyvin luotettavia ja hiljaisia.
 
== Valmistajia ==
Rivi 78 ⟶ 79:
Suomessa Ultrakevyille lentokoneilla tapahtuu yksi lentovaurio noin tuhatta lentotuntia kohden, mikä on olennaisesti enemmän kuin yksimoottorisilla yleisilmailukoneilla, joilla vaurioita tapahtuu noin kolmen tuhannen tunnin välein.{{lähde}}
 
2010-luvulla ultrakevyiden lentokoneiden onnettomuudet ovat lisääntyneet. Vuonna 2012 tapahtuneista 14 pienkoneonnettomuudesta viisi sattui ultrakevyille. Monet onnettomuuksista ovat johtuneet ohjaajan tekemästä virhearvioinnista.<ref name="HS"/> Vuoden 2013 kymmenestä onnettomuudesta kuusi sattui ultrakoneille.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.trafi.fi/filebank/a/1390806182/63a235a5c69dabe4c93224af338e962b/14068-Rev_2_korjattu_vakavien_vaaratilanteiden_maara_2013_Harraste-_ja_yleisilmailukoneille_tapahtuneet_onnettomuudet__2011-2013_FINAL.pdf | Nimeke = Harraste- ja yleisilmailukneille tapahtuneet onnettomuudet 2011-2013| Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Trafi | Viitattu = 27.9.2014 }}</ref>
 
Europe Air Sports-yhdistys ja European Microlight Federation ja ultrakevyiden lentokoneiden eurooppalaiset valmistajat ajavat ultrakoneiden painomäärittelyjen nostamista USA:n LSA-määrittelyjen suuntaan (MTOW 600&nbsp;kg). {{lähde}}