Ero sivun ”Höyrylaiva” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
[[Kuva:USS Marblehead;c1103.jpg|thumb|250px|Höyrylaiva Marblehead, jossa oli monille alkuaikojen höyrylaivoille tyypilliseen tapaan myös mastot purjeille]]
[[Kuva:Heinävesi-laivat.jpg|thumb|250px|Suomalaiset höyrylaivat ''[[SS Heinävesi|Heinävesi I]]'' ja ''[[SS Heinävesi II|Heinävesi II]]'' hankki [[Heinäveden reitti|Heinäveden reitille]] [[Heinävesi|heinäveteläinen]] [[Heinäveden Höyryvenhe Osuuskunta]]. ''Heinävesi I'' on vuodelta [[1906]] ja ''Heinävesi II''
'''Höyrylaiva''' on [[höyrykone]]en voimalla liikkuva [[laiva]]. Höyrylaivan nimeä edeltävät usein kirjaimet S/S, steamship (engl. höyrylaiva). Höyrylaivoiksi nimitettiin yleisesti myös [[höyryturbiini]]a käyttäviä laivoja.
Rivi 9:
Höyrylaivoja käytettiin paljon aina toiseen maailmansotaan asti ja jonkin verran sen jälkeenkin. [[Höyryturbiini]] syrjäytti lopulta mäntähöyrykoneen, vaikka se onkin selvästi kalliimpi hankintahinnaltaan: höyryturbiinin hyötysuhde on moninkertainen mäntähöyrykoneeseen verrattuna, ja sillä saavutetaan myös suurempi nopeus kuin mäntähöyrykoneilla. Pian kuitenkin [[dieselöljy|dieselpolttoainetta]] käyttävät [[polttomoottori]]t syrjäyttivät lopullisesti mäntähöyrykoneet käytettävyytensä, pienemmän kokonsa ja suuremman hyötysuhteensa takia. Höyryturbiinilaivoissa käytettiin polttoaineena myös oljyä, sen [[koksi]]in verrattuna käytännöllisyyden ja pienemmän tilantarpeen vuoksi.
Nykyään lähes kaikki höyrylaivat ovat turbiinikäyttöisiä
==Historia==
[[Kuva:D'AbbansSteamshipModel.jpg|thumb|Kesäkuussa 1783 Pyroscaphe-vene nousi Saônejoella virtaa ylös 15 minuutin ajan. Kuvassa on malli tuosta veneestä.<ref>Landström, s. 228</ref>]]
[[Kuva:Clermont replica.jpg|thumb|Robert Fultonin rakentama Clermont
Jokilaivoissa purjeiden käyttö oli vaikeaa ja niitä jouduttiin usein vetämään rannalta käsin. [[Höyrykone]]en käyttöönotto jokilaivoissa oli vastaus selkeään tarpeeseen. Ensimmäisenä sen teki ranskalainen markiisi [[Claude François Jouffroy d'Abbans]] 1783 ''[[Pyroscaphe]]''-höyryveneellä, sitten 1789 Yhdysvalloissa [[John Fitch (keksijä)|John Fitch]] ja seuraavana vuonna skotlantilaiset [[Patrick Miller]] ja [[William Symington]]. Ensimmäisten höyrykoneiden teho ei kuitenkaan riittänyt varsinaiseen liikennöintiin. Symington rakensi 1803 höyrykoneella toimivan [[Hinaaja|kanavahinaajan]], joka oli ensimmäinen kaupallisessa käytössä ollut höyryalus.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://library.thinkquest.org/C006011/english/sites/link.php3?link=http%3A%2F%2Fwww.history.rochester.edu%2Fsteam%2Fthurston%2F1878%2F | Nimeke = Höyrykoneiden historia | Julkaisija = Rochesterin yliopisto }}</ref> Vuoden käytön jälkeen rantojen omistajat saivat aluksen käytön kiellettyä väittämällä sen aaltojen vahingoittavan rantoja. Läpimurto höyryn käytössä alusten voimanlähteenä oli amerikkalaisen [[Robert Fulton]]in rakentama alus. Fulton oli koeajannut [[Charlotte Dundas]]illa ja perehtynyt John Fitchin keksintöihin.<ref>Landström, s. 229</ref> Tähän 1807 [[Hudson (joki)|Hudsonjoella]] rakennettuun [[North River Steamboat (Clermont)]] höyryalukseen sijoitettiin 18 [[hevosvoima]]n Wattin ja Boultonin tehtaan valmistama höyrykone. Ensimmäisellä 12 tunnin matkallaan alus saavutti 4,7 [[Solmu (nopeusyksikkö)|solmun]] keskinopeuden. Samaan matkaan jokipurret käyttivät neljä vuorokautta. Yhdysvaltain rannikko- ja jokiliikenteessä oli viiden vuoden kuluttua jo yli puolensataa höyryalusta. Englannissa kaupallisen höyrylaivaliikennöinnin aloitti [[Henry Bell]]in rakentama [[PS Comet]] alus. Vuonna 1815 Englannissa oli jo parikymmentä höyrykäytöistä alusta. Suomessa ensimmäinen höyryalus oli ''[[Ilmarinen (höyrylaiva)|Ilmarinen]]'' 1833. Vuonna 1819 ensimmäinen höyryavusteinen laiva, [[SS Savannah]], jossa oli siis myös purjeet, ylitti Atlantin. Pelkällä höyryllä matka tehtiin 1830-luvulla, vaikka tuokin alus, [[SS Sirius (1837)]], oli varustettu purjeilla. Pelkkään höyryyn ei luotettu ennen kuin 1800-luvun loppupuolella.<ref>Kivikirveestä tietotekniikkaan, Hannu Kujanen: Liikenteen kehitys purjelaivojen kaudella, s. 162–166.</ref> Ensimmäinen rautainen höyrylaiva oli [[PS Aaron Manby]], joka 1822 purjehti Englannista Pariisiin.<ref>Landström, s. 230</ref>
[[Kuva:Great Eastern 1866.jpg|thumb|Great Eastern vuonna 1866]]
Ongelmina alkuaikojen höyryaluksissa olivat [[siipiratasalus|siipirattaan]] huono kesto merenkäynnissä ja hiilen runsas kulutus. Ensimmäinen parannus höyrykoneissa oli korkeapainekattiloiden käyttö, mikä pudotti hiilen kulutuksen kolmasosaan. Toinen parannus oli kaksivaiheinen paisunta, jolla kulutus laski vielä lähes puoleen. Ruuvimainen [[potkuri]] on ideana vanha. Amerikkalainen keksijä [[David Bushnell]] suunnitteli 1775 puisen [[sukellusvene]]en ''[[Turtle (sukellusvene)|Turtle]]'', jossa oli käsikäyttöiset ruuvimaiset potkurit.<ref>Landström, s. 266</ref> Vanhimpia patentteja on [[Joseph Bramah]]in vuodelta 1785.<ref>Landström, s. 228</ref> Potkurin käyttöön höyrykoneiden teho ei vielä ollut riittävä. Ensimmäisen toimivan potkurin rakensi [[Josef Ressel]] [[Trieste]]ssä, [[Itävalta-Unkari]]issa ja sai sille patentin 1827 Itävalta-Unkarissa. 1836 sai kaksikin potkuria patentin: ruotsalaisen [[John Ericsson]]in (1803–1889) rataspotkuri ja englantilaisen [[Francis Pettit Smith]]in ruuvipotkuri. [[Isambard Kingdom Brunel]] rakensi 1843 ensimmäisen potkurikäyttöisen aluksen, [[SS Great Britain]]in, joka ylitti Atlantin. Alus oli 98,2 metriä pitkä. Laivasto oli kuitenkin yhä epäileväinen potkurien suhteen. Vuonna 1845 [[Britannian amiraliteetti|Britannian amiraliteetin]] järjestämässä kilpailussa samantehoiset
[[kuva:Popular Science Dec 1918 p23 - Ship Emergency Steam Cutoff Valves.JPG|thumb|Trippelihöyrykoneen asennus 1918. Kuvassa näkyy myös teräsrungon kaksoispohja.]]
|