'''Toksafeeni''' eli '''kamfekloori''' on [[seos]] kloorattuja bisyklisiä [[hiilivedyt|hiilivetyjä]].<ref name="Merck" /><ref name="alen" /> Ainetta on käytetty aikaisemmin, erityisesti Yhdysvalloissa ja Kanadassa 1960- ja 1970-luvuilla, hyönteismyrkkynä. Yhdiste on kielletty suomessa vuonna 1969<ref name="ymparisto">{{Verkkoviite | Osoite =http://www.ymparisto.fi/download/noname/%7B3C043287-5548-40FA-8BA8-3F597F78CB5B%7D/94329 | Nimeke =Toksafeeni | Tekijä =Timo Seppälä & Päivi Munne | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Suomen Ympäristökeskus | Viitattu =8.1.2018 | Kieli = }}</ref> ja maailamnlaajuisestimaailmanlaajuisesti [[Tukholman sopimus|Tukholman sopimuksella]] 2001<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/2004/20040034/20040034_2 | Nimeke =Valtiosopimus 34/2004 Pysyviä orgaanisia yhdisteitä koskeva Tukholman yleissopimus | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu =Finlex | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu =8.1.2018 | Kieli = }}</ref>.
==Ominaisuudet==
Toksafeeni koostuu vähintään 177 klooratusta bisyklisestä hiilivedystä ja seoksen keskimääräinen molekyylikaava on C<sub>10</sub>H<sub>10</sub>C<sub>8</sub>. Yhdiste on osittain kiteistä ja osittain vahavmaistavahamaista kellertävää tai väritöntä kiteistä ainetta. Yhdiste on käytännöllisesti katsoen veteen liukenematonta ja liukenee hyvin aromaattisiin hiilivetyihin ja hieman heikommin alifaattisiin hiilivetyihin. Toksafeeni on hyvin myrkyllistä hyönteisille. Vaikutukset ilmenevät hyönteisten syödessä toksafeenilla käsiteltyjen kasvien lehtiä, kosketusmyrkyllisyys on vähäisempää. Toksafeeni on erittäin myrkyllistä kaloille, muille vesieläimille ja linnuille. Toksafeeni ärsyttää ihoa, silmiä ja hengitysteitä. Se voi olla keskushermostomyrkky ja aiheuttaa vapoinaavapinaa ja lihaskramppeja. Toksafeeni on myös hyvin todennäköisesti [[karsinogeeni]]nen aine.<ref name="alen" /><ref name="Merck" /><ref name="ymparisto" /><ref name ="ullmann">Robert L. Metcalf & Abraham Rami Horowitz: ''Insect Control, 2. Individual Insecticides, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry'', John Wiley & Sons, New York, 2014. Viitattu 8.1.2018</ref><ref name ="concise">{{Kirjaviite | Tekijä =Thomas Scott, Mary Eagleson | Nimeke =Concise encyclopedia chemistry | Vuosi =1994 | Sivu =166-167 | Julkaisija =Walter de Gruyter | Isbn =978-3110114515 | Kieli ={{en}}}}</ref><ref>{{Kemikaalikortti|0843}} Viitattu 8.1.2018.</ref>
==Valmistus ja käyttö==
Toksafeenia valmistettiin klooraamalla [[kamfeeni]]a. Klooraus suoritettiin valokemiallisesti [[tetrakloorimetaani]]liuoksessa. Toksafeeni tuli markkinoille 1940-luvulla. Pääasiallisesti sitä käytetäänkäytettiin muiden kuin ravintokasvien esimerkiksi puuvillan viljelmillä hyönteismyrkkynä., mutta sitä on käytetty myös tomaatti-, kaali-, salaatti, papu- ja hedelmäviljelmillä hyönteismyrkkynä. Sitä on käytetty myös kalojen tapaamiseentappamiseen ja vähäisessä määrin jyrsijöiden torjuntaan. Suurinta käyttö oli 1960- ja 1970-luvuilla. Johtuen yhdisteen myrkyllisyydestä ihmisille ja ympäristövaikutuksista toksafeenitoksafeenin käyttö on nykyisin kielletty. Suomessa kielto tuli voimaan vuonna 1969 ja Yhdysvalloissa osittainen kielto astui voimaan vuonna 1983 ja täydellinen kielto vuonna 1990. MaiilmanlaajuisestiMaailmanlaajuisesti toksafeenin käyttö kiellettiikiellettiin vuonna 2001 Tukholman sopimuksella.<ref name="alen" /><ref name="Merck" /><ref name="ymparisto" /><ref name="concise" /><ref name ="proctor">{{Kirjaviite | Tekijä =Ronald Eisler | Nimeke =Eisler's Encyclopedia of Environmentally Hazardous Priority Chemicals | Vuosi =2007 | Sivu =829 | Julkaisija =Elsevier | Tunniste =ISBN 9780444531056 | www =https://books.google.fi/books?id=B3qXQswP8zIC&pg=PA829&dq=Toxaphene&hl=fi&sa=X&ved=0ahUKEwin_ZSYoMjYAhWEApoKHQXBBPY4ChDoAQg1MAM#v=onepage&q=Toxaphene&f=false | www-teksti =Kirja Googlen teoshaussa | Viitattu =8.1.2018 | Kieli ={{en}}}}</ref>
