Ero sivun ”Hyposentri” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p aiemmat viitteet palautettu, poistin ne vahingossa |
p →Hyposentrin määrittäminen: artikkelilinkkejä |
||
Rivi 8:
== Hyposentrin määrittäminen ==
Maanjäristyksen paikantamiseen tarvitaan yleensä vähintään kolme asemaa, sillä kolme erikeskeistä ympyrää voi leikata enintään yhdessä pisteessä. Pienikin syvyyden kasvu johtaa siihen, että ympyrät eivät enää leikkaa toisiaan, jolloin episentrin paikkaan tulee epävarmuutta. Useamman aseman käyttäminen pienentää virheen todennäköisyyttä. Mikäli käytettävissä on yhden aseman kaikki kolme komponenttia ja P-aallon tulosuunta voidaan määrittää, voidaan alustava paikannus tehdä myös yhden aseman perusteella.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Havskov, J. et al.|Nimeke=New Manual of Seismological Observatory Practice 2 (NMSOP-2)|Vuosi=2012|Luku=Seismic source location|Sivu=|Julkaisija=Deutsches GeoForschungsZentrum GFZ|Kieli={{en}}|www=http://gfzpublic.gfz-potsdam.de/pubman/item/escidoc:43361:6/component/escidoc:816919/IS_11.1_rev1.pdf}}</ref>
1960-luvulta lähtien hyposentrejä on voitu määrittää käyttäen [[Algoritmi|tietokonealgoritmeja]]. Algoritmit käyttävät paikannukseen P- ja S-aaltojen tuloaikoja ja laskevat [[Iterointi|iteratiivisesti]] fokuksen sijainnin ja syvyyden virherajoineen. Laskenta voidaan suorittaa litteällä tai pallomaisella nopeusmallilla. Laskennan onnistuminen riippuu käytetyn nopeusmallin hyvyydestä sekä algoritmin teknisistä yksityiskohdista.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://pubs.usgs.gov/of/2002/0171/pdf/of02-171.pdf|nimeke=User's Guide to HYPOINVERSE-2000, a Fortran Program to Solve for Earthquake Locations and Magnitudes|tekijä=Klein, Fred W.|julkaisu=Open File Report 02-171|ajankohta=2002|julkaisija=[[Yhdysvaltain geologian tutkimuskeskus|U. S. Geological Survey]]|tiedostomuoto=pdf|viitattu=7.1.2018|kieli={{en}}}}</ref>
== Lähteet ==
|