|
[[Tiedosto:Haikon_Kartano_2010-02-20.JPG|thumb|Kartanon päärakennus]]
'''Haikon kartano''' on kartanohotelli ja entinen [[allodisäteri]] [[Porvoo]]ssa. Se sijaitsee noin seitsemän kilometrin päässä Porvoon keskustasta. Kartano kuuluu [[Porvoon kansallinen kaupunkipuisto|Porvoon kansallisen kaupunkipuiston]] kohteisiin. Päärakennuksessa on kartanohotelli, jonka yhteydessä toimii ravintola. Päärakennuksen välittömässä läheisyydessä on kylpylähotelli ja konferenssikeskus.<ref name="facta">''Facta 2001'', osa 5, p. 416. WSOY 1982.</ref> Kartanon hotelli avatttin vuonna 1966, ja sitä on laajennettu vuosina 1974 ja 1983. Nykyään hotellissa on yli 200 huonetta, joista 24 sijaitsee kartanohotellissa ja 184 kylpylähotellissa. Kokoustiloja on yli 20. Kartanon alueeseenAlueeseen kuuluu myös erillinen juhlatila Villa Haikko ja 14 hehtaarin merenrantapuisto.<ref name="Historia"/><ref name="Huoneet">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.haikko.fi/hotelli/huoneet | Nimeke = Huoneet | Julkaisija = Haikon kartano| Ajankohta = | Viitattu = 6.9.2016}}</ref>
== Historia ==
[[Kuva:COA family sv Stenbock (yngre ätten).svg|thumb|right|150px|Haikon kartanon 1400-luvulta 1800-luvulle omistaneen Stenbock-suvun vaakuna.]]
=== Keskiajalta 1800-luvulle ===
Ensimmäinen merkintä Haikon kartanosta on vuodelta 1382, jolloin mainitaan "Grels j Hajckå" käräjien lautamiehenä.<ref>Museovirasto: [https://www.kyppi.fi/palveluikkuna/mjreki/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1000008278 Haikkoo 1.] Viitattu 30.12.2017.</ref> 1400-luvulla kartano oli [[Viipurin maaseurakunnan kirkko|Viipurin dominikaaniluostarin]] omaisuutta. Vuonna 1451 Luostari myi tilan Viipurin käskynhaltija [[Jöns Olavinpoika|Jöns Olavinpojalle]] 70 markalla.<ref>Kansallisarkisto: [http://df.narc.fi/document/2887 Diplomatarium Fennicum 2887], viitattu 30.12.2017.</ref> Seuraavat 400 vuotta kartanose kuului [[Stenbock]]in suvulle.
KartanoPäärakennus on poltettupalanut useaan otteeseen. Vanhin tieto kartanon palamisesta on vuodelta 1508, jolloin [[tanska|tanskalaiset]]laiset merirosvot hävittivät [[Uusimaa|Uudenmaan]] rannikkoa. Venäläiset joukot polttivat kartanon kolmesti, muun muassa [[isoviha]]n aikaan.<ref name="Simola">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ts.fi/teemat/matkailu/1073990094/Haikon+kartano+tarjoaa+kartanoromantiikkaa+elamyksia+ja+aktiviteetteja| Nimeke =Haikon kartano tarjoaa kartanoromantiikkaa, elämyksiä ja aktiviteetteja | Julkaisija = Turun Sanomat| Ajankohta =1.9.2004 | Viitattu = 3.1.2018}}</ref>
=== Walleenien aikaja 1852von -Etterien aika 18701852–1965 ===
WalleeninHaiko kuoltuasiirtyi 1870valtaneuvos kartanoEdward myytiinWalleenille 18711852 kenraaliluutnanttija Sebastianhänen vonkuoltuaan Etterille.perintönä Walleenkuvernööri onAlfons WalleniusWalleenille, joka rakennutti 1860- suvunluvulla aatelishaarauuden päärakennuksen, joka paloi uudevuodenyönä 1911.<ref name=kyppi>{{Verkkoviite|osoite=https://www.kyppi.fi/palveluikkuna/raportti/read/asp/hae_liite.aspx?id=115522&ttyyppi=pdf&kansio_id=638|nimeke=Haikkoon kartano muinaisjäännösinventointi 2013|tekijä=Mikroliitti Oy|julkaisu=|ajankohta=2013|julkaisija=|viitattu=}}</ref> ▼
[[Kuva:Emelie von Etter.jpg|thumb|150px|[[Albert Edelfelt]]in maalaus [[Emelie von Etter]]istä, joka oli Haikon kartanon emäntä 1900-luvun alussa. Edelfelt vietti kartanossasiellä useita kesiä.]] ▼Haiko siirtyi valtaneuvos Edward Walleenille 1852 ja pian tämän kuoleman jälkeen perintönä kuvernööri Alfons Walleenille. Walleen rakennutti 1860-luvulla Haikkooseen uuden päärakennuksen.
Vuonna 1871 kartano myytiin [[Turkin sota|Turkin sodassa]] kunnostautuneelle kenraali [[Sebastian von Etter]]ille. Hänen sukunsa omisti Haikon lähes sata vuotta, ja sinä aikana siellä kävi muun muassa Venäjän keisarisuvun jäseniä.<ref name="Historia">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.haikko.fi/hotelli/haikon-historia | Nimeke = Haikon historia | Julkaisija = Haikon kartano| Ajankohta = | Viitattu = 6.9.2016}}</ref>
Suuriruhtinas [[Kirill Vladimirovitš Romanov]] perheineen pakeni vuonna 1917 puhjennutta [[Venäjän vallankumous|Venäjän vallankumousta]] Haikon kartanoon. Perheeseen syntyi samana vuonna poika, jokajonka kastettiinkastetilaisuus järjestettiin kartanossa . [[Vladimir Kirilovitš Romanov]] iksi, jostasta tuli myöhemmin ympäri maailmaa hajaantuneen [[Romanov]]-suvun päämies.<ref name="Historia"/> ▼▲Walleenin kuoltua 1870 kartano myytiin 1871 kenraaliluutnantti Sebastian von Etterille. Walleen on Wallenius-suvun aatelishaara.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.kyppi.fi/palveluikkuna/raportti/read/asp/hae_liite.aspx?id=115522&ttyyppi=pdf&kansio_id=638|nimeke=Haikkoon kartano muinaisjäännösinventointi 2013|tekijä=Mikroliitti Oy|julkaisu=|ajankohta=2013|julkaisija=|viitattu=}}</ref>
Taidemaalari [[Albert Edelfelt]] vietti Haikon maisemissa 24 kesää ja maalasi saaristomaisemia ihmisineen.<ref name="Historia"/> Kartanon alueellaAlueella on Albert Edelfeltin säätiön omistama Edelfeltin ateljeemuseo<ref name="facta"/>. ▼=== Von Etterien aika 1871–1965 ===
▲[[Kuva:Emelie von Etter.jpg|thumb|150px|[[Albert Edelfelt]]in maalaus [[Emelie von Etter]]istä, joka oli Haikon kartanon emäntä 1900-luvun alussa. Edelfelt vietti kartanossa useita kesiä.]]
VuonnaMuita 1871tunnettuja Kartanovieraita myytiinolivat [[Turkinmuun sota|Turkinmuassa sodassavuonna 1935 [[Espanja]]n kunnostautuneelle kenraaliprinssi [[SebastianAlfonso vonde EtterOrleans]]ille. Hänenja sukunsa, joka omisti Haikon[[Carl lähesGustaf 100Emil vuottaMannerheim]], kestitsijoka kartanossaanvietti muunsiellä muassa1930-luvulla Venäjänmonta keisarisuvunviikkoa jäseniäkesäisin.<ref name="HistoriaHS04071965">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.haikkohs.fi/hotelliihmiset/haikon-historia a1435893101487| Nimeke =Ylimykset ja Edelfelt ovat värittäneet Haikon historiahistoriaa | Julkaisija = HaikonHelsingin kartanoSanomat| Ajankohta =4.7.1965 | Viitattu = 6.9.2016}} (Vain tilaajille)</ref>
Kartanon edellinen päärakennus paloi vuonnauudenvuodenyönä 1911, <ref name=kyppi/> kun juopottelun takia erotettu renki sytytti rakennuksen tuleen.<ref name="Simola"/> Professori [[Armas Lindgren]] piirsi kartanon nykyisenpalaneen päärakennuksen palaneen tilalle vuonna 1913 nykyisen. Kartanon rakennustyötRakennustyöt aloitettiin suunnitelman mukaan, ja seinät ja katto valmistuivat , mutta sitten alkoi sota. Vasta vuonna 1930 rakennuksen lattia ja keskuslämmitys saatiin kuntoon , ja vuonna 1932 kartanon omistajat, von Etterit, muuttivat siihen asumaan.<ref name="HS01071966">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/ihmiset/a1467257574382 | Nimeke =Armas Lindgrenin suunnitelma toteutuu Haikon kartanossa | Julkaisija = Helsingin Sanomat| Ajankohta =1.7.1966 | Viitattu = 6.9.2016}} (Vain tilaajille)</ref> ▼▲Suuriruhtinas [[Kirill Vladimirovitš Romanov]] perheineen pakeni vuonna 1917 puhjennutta [[Venäjän vallankumous|Venäjän vallankumousta]] Haikon kartanoon. Perheeseen syntyi samana vuonna poika, joka kastettiin kartanossa [[Vladimir Kirilovitš Romanov]]iksi, josta tuli myöhemmin ympäri maailmaa hajaantuneen [[Romanov]]-suvun päämies.<ref name="Historia"/>
▲Taidemaalari [[Albert Edelfelt]] vietti Haikon maisemissa 24 kesää ja maalasi saaristomaisemia ihmisineen.<ref name="Historia"/> Kartanon alueella on Albert Edelfeltin säätiön omistama Edelfeltin ateljeemuseo<ref name="facta"/>.
Muita tunnettuja vieraita olivat muun muassa vuonna 1935 [[Espanja]]n prinssi [[Alfonso de Orleans]] ja [[Carl Gustaf Emil Mannerheim]], joka vietti siellä 1930-luvulla monta viikkoa kesäisin.<ref name="HS04071965">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/ihmiset/a1435893101487| Nimeke =Ylimykset ja Edelfelt ovat värittäneet Haikon historiaa | Julkaisija = Helsingin Sanomat| Ajankohta =4.7.1965 | Viitattu = 6.9.2016}}</ref>
▲Kartanon edellinen päärakennus paloi vuonna 1911, kun juopottelun takia erotettu renki sytytti rakennuksen tuleen.<ref name="Simola"/> Professori [[Armas Lindgren]] piirsi kartanon nykyisen päärakennuksen palaneen tilalle vuonna 1913. Kartanon rakennustyöt aloitettiin suunnitelman mukaan, seinät ja katto valmistuivat, mutta sitten alkoi sota. Vasta vuonna 1930 rakennuksen lattia ja keskuslämmitys saatiin kuntoon ja vuonna 1932 kartanon omistajat, von Etterit, muuttivat siihen asumaan.<ref name="HS01071966">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/ihmiset/a1467257574382 | Nimeke =Armas Lindgrenin suunnitelma toteutuu Haikon kartanossa | Julkaisija = Helsingin Sanomat| Ajankohta =1.7.1966 | Viitattu = 6.9.2016}}</ref>
=== Kartanohotelli 1966– ===
[[Satu Tiivola|Satu]] ja [[Leo Vuoristo]] ostivat Haikon kartanon vuonna 1965, ja he halusivat saattaa Lindgrenin suunnitelman loppuun. KartanonPäärakennuksen julkisivuun rakennetiinrakennettiin pylväitä, ja rannalle vielävie portaikko. Vuonna 1966 kartanorakennus sai nykyisen asunsa, samalla kun siellä avattiin Suomen ensimmäinen kartanohotelli.<ref name="facta"/><ref name="Historia"/>
Kartanon kylpylähotelliKylpylähotelli valmistui vuonna 1974, ja vuonna 1983 avattiin kongressikeskus, jota laajennettiin vuonna 1989. Vuonna 1999 valmistui japanilaishenkinen Yorokobi-allasosasto. Vuonna 2008 Kartanon puistoon rakennettiin juhla- ja kokouskäyttöön merenrantahuvila Villa Haikko sekä ulkopelialue Haikko-Areena, jossa on ministadion.<ref name="Historia"/><ref name="HS01071966"/>
==Johto==
Haikon kartanon hotellitoimintaaHotellitoimintaa johtaa perheyritys [[Vuoristo-Yhtiöt]], jonka toimitusjohtaja on Juha Mähönen. Leo ja Satu Vuoriston poika [[Veikko Vuoristo]] oli yhtiön toimitusjohtaja 29 vuotta, kunnes hän siirtyi vuonna 2012 hallituksen puheenjohtajaksi. Hän omistaa yhtiöstä 71 prosenttia, hänen tyttärensä omistavat kumpikin 10 prosenttia ja loput 9 prosenttia kuuluu hänen äidilleen Sadulle.<ref name="HS18082016">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/talous/a1471405229511 | Nimeke =Nuori rakkaus piristää hotellibisnestä – 50-vuotias Haikon kartano hakee pelastusta pariskunnista | Julkaisija = Helsingin Sanomat| Ajankohta =18.8.2016 | Viitattu = 6.9.2016}} (Vain tilaajille)</ref>
== Lähteet ==
{{Viitteet|Sarakkeet}}
== Aiheesta muualla ==
| 