Wikipedia

Ero sivun ”Irakin Kurdistan” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
päiv.
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
{{Valtion_tiedot
|koko-nimi = Herêmî Kurdistan/ هه‌رێمی کوردستان,<br> إقليم كردستان العراق<br>Irakin Kurdistan
|nimi-genetiivissä = Irakin Kurdistanin
|motto =
|viralliset-kielet = [[kurdin kieli|kurdi]], [[arabian kieli|arabia]]
|lukutaito =
Rivi 16:
|väestönlaskentavuosi = 2017
|väkiluvun-sijaluku =
|väkiluku = 5&nbsp;765&nbsp;043
|väestötiheys =
|itsenäisyystapahtumat = Irakin itsehallintoalue
|itsenäisyysvuodet = [[11. maaliskuuta]] [[1970]]
Rivi 58:
==Historia==
[[tiedosto:Barzani & Qasim.jpg|thumb|vasen|[[Mustafa Barzani]] ja [[Abdulkarim Qasim]].]]
Nykyinen Irak perustettiin [[Osmanien valtakunta|Osmanien valtakunnan]] entisistä Kirkukin, Bagdadin ja Basran [[vilayet]]eista [[Yhdistynyt kuningaskunta|Yhdistyneen kuningaskunnan]] saatua alueen haltuunsa [[ensimmäinen maailmansota|ensimmäisen maailmansodan]] seurauksena.<ref name="thdk" /> [[Sèvresin rauhansopimus|Sèvresin rauhansopimukseen]] sisältyi suunnitelma mahdollisesti itsenäisestä Kurdistanista, mutta kolme vuotta myöhemmin [[Turkki|Turkin]] kanssa solmittu [[Lausannen sopimus]] jätti lopulta kurdit osaksi alueen uusia hallitsijoita.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.bbc.com/news/world-middle-east-29702440 | Nimeke = Who are the Kurds? | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = BBC News | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = BBC | Viitattu = 1.9.2017 | Kieli = {{en}} }}</ref> Irakista tuli [[Kansainliitto|KansailiitonKansainliiton]] [[mandaattialue]] brittien valvonnasta ja [[Faisal I (Irak)|Faisal I:tä]] tuli maan kuningas. Vastaitsenäistyneen valtion asukkaista oli kurdeja noin 20&nbsp;prosenttia. Kurdit kapinoivat jatkuvasti maan syntyhetkistä alkaen. Esimerkiksi vuonna 1919 brittien kuvernööriksi asettama [[Mahmud Barzinji]] julistautui [[Kurdistanin kuningaskunta|Kurdistanin kuninkaaksi]] vuonna 1919 ja johti useita kapinoita brittejä vastaan. Barzinjin kukistuttua lopulta vuonna 1931 kurdien poliittiseksi johtajaksi Irakissa nousi [[mullah]] [[Mustafa Barzani]].<ref name="thdk">{{Kirjaviite | Tekijä = Michael M. Gunter | Nimeke = Historical Dictionary of the Kurds | Vuosi = 2011 | Luku = | Sivu = 136-139 | Selite = 2. p. | Julkaisupaikka = | Julkaisija = The Scarecrow Press | Isbn =978-0-8108-6751-2 | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
Irakin kuningaskunta päättyi [[Irakin vallankaappaus 1958|vallankaappaukseen]] 14. heinäkuuta 1958. Uuden väliaikaisen perustuslain artikla 23 tunnusti kurdit arabien kumppaneiksi uudessa tasavallassa, mutta valtion ja kurdien välille puhkesi silti yhteenottoja jälleen syyskuussa 1961, ja ne jatkuivat ajoittain 1960-luvun ajan. Vuoden 1958 vallankaappauksella valtaan noussut kenraali [[Abdulkarim Qasim]] kukistui uudessa vallankaappauksessa helmikuussa 1963. [[Baath-puolue]] nousi hetkellisesti valtaan hänen jälkeensä ja vakiinnutti valtansa kahdella erillisellä vallankaappauksella vuonna 1968. Baath-puolueen johtaja [[Saddam Hussein]] neuvotteli vuonna 1970 Mustafa Barzanin kanssa [[maaliskuun manifesti 1970|maaliskuun manifestin]], jonka perusteella kurdeille myönnettiin huomattavan suuri autonomia. Kumpikaan puoli ei lopulta kuitenkaan luottanut toiseensa, ja yhteenotot alkoivat jälleen vuonna 1974. [[Irakin–Iranin sota|Irakin–Iranin sodan]] aikana kurdit asettuivat Iranin puolelle, ja Saddam kosti tämän [[kemiallinen ase|kemiallisin asein]] [[kansanmurha]]n mittakaavan saaneen [[al-Anfal-kampanja]]n aikana<ref name="thdk" /> [[Ali Hasan al-Majid]]in johdolla.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://news.bbc.co.uk/2/hi/middle_east/8479115.stm | Nimeke = 'Chemical Ali' executed in Iraq after Halabja ruling | Ajankohta =25.2.2010 | Julkaisija =BBC | Viitattu =5.11.2012 | Kieli ={{en}} }}</ref>
 
Saddamin hyökättyä [[Kuwait]]iin [[Yhdysvallat|Yhdysvaltojen]] johtama liittouma kukisti Irakin armeijan nopeasti [[persianlahden sota|Persianlahden sodan]] aikana vuonna 1991. Sodan loppupuolella kurdit ja Irakin šiialaiset aloittivat epäonnistuneet kapinat Saddamia vastaan. Kapinoiden verinen kukistaminen ja syntyneet pakolaisvirrat saivat Yhdysvallat julistamaan [[Irakin lentokieltoalueet|lentokieltoalueet]] Irakin ylle. Tämä mahdollisti tällöin yhä tunnustamattoman Irakin Kurdistanin perustamisen, joka kärsi kuitenkin vielä 1990-luvun puolivälissä [[Kurdistanin sisällissota|sisällissodasta]] [[Kurdistanin demokraattinen puolue|Kurdistanin demokraattisen puolueen]] eli KDP:n ja [[Kurdistanin isänmaallinen liitto|Kurdistanin isänmaallisen liiton]] eli PUK:n välillä. Maaliskuussa 2003 alkaneessa [[Irakin sota|Irakin sodassa]] kurdit tukivat Yhdysvaltoja, ja Saddamin kukistuttua Irakin uusi lokakuun 2005 perustuslaki tunnusti [[Kurdistanin aluehallitus|Kurdistanin aluehallituksen]] Irakin liittovaltion osaksi. Sodan jälkeen Kurdistan säästyi suurimmaksi osaksi sunnien ja šiialaisten välisesltäväliseltä konfliktilta, joka vaivasi maan muita osia. Muusta maasta poiketen Kurdistanissa harjoitettiin onnistuneesti demokratiaa ja alueen talous nousi.<ref name="thdk" />
 
[[tiedosto:Disputed areas in Iraq.svg|thumb|vasen|Pohjois-Irakin kiistellyt alueet ennen vuotta 2014.
{{small|{{legend|#ff80e5|Kurdistanin aluehallituksen alainen kiistelty alue.}}{{legend|#decd87|Irakin keskushallinnon alainen kiistelty alue.}}}}]]
Maan jakautuminen kuitenkin paheni entisestään ääri-islamistisen [[isis (järjestö)|Isis]]-järjestön vallattua alueita vuonna 2014. Kurdistanin asevoimat eli [[peshmerga]] valtasi kiistellyn Kirkukin alueen estääkseen sen joutumisen Isisin käsiin. Kirkuk on yksi useista alueista, jonka omistuksesta Irakin Kurdistan on kiistellyt keskushallinnon kanssa. Heinäkuussa 2014 Kurdistanin presidentti [[Massoud Barzani]] julisti Kurdistanin järjestävän kansanäänestyksen itsenäisyydestä, mutta äänestyssuunnitelmia lykättiin sittemmin Irakin hallinnossa tapahtuneiden muutosten ja tämän seurauksena keskushallinnon ja Kurdistanin välien lieventymisen johdosta.<ref name="bbc1">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.bbc.com/news/world-middle-east-28147263 | Nimeke = Iraqi Kurdistan profile | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = BBC News | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = BBC | Viitattu = 1.9.2017 | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
Kansanäänestys itsenäisyydestä järjestettiin 25. syyskuuta 2017.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.bbc.com/news/world-middle-east-41394439 | Nimeke = Iraqi Kurdistan referendum: High turnout in independence vote | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = BBC News | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = BBC | Viitattu = 26.9.2017 | Kieli = {{en}} }}</ref> Viranomaisten mukaan äänestämässä kävi 72,6&nbsp;% äänioikeutetuista, joista 92&nbsp;% äänesti itsenäisyyden puolesta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.bbc.com/news/world-middle-east-41419633 | Nimeke = Iraqi Kurds decisively back independence in referendum | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = BBC News | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = BBC | Viitattu = 28.9.2017 | Kieli = {{en}} }}</ref> Äänestyksen tulos ei kuitenkaan sido Kurdistanin aluehallitusta laillisesti.<ref name="wp1">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.washingtonpost.com/news/democracy-post/wp/2017/08/25/could-the-kurdish-referendum-derail-statehood/?utm_term=.7847bf0ddc1b | Nimeke = Could the Kurdish referendum derail statehood? | Tekijä = | Selite = | Julkaisu = The Washington Post | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 1.9.2017 | Kieli = {{en}} }}</ref> Keskushallinnon ja Kurdistanin välit kiristyivät huomattavasti äänestyksen jälkeen. Keskushallinnon joukot valtasivat suuren osan kiistellyistä alueista lokakuussa 2017 yhteenottojen jälkeen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.bbc.com/news/world-middle-east-41693143 | Nimeke = Iraq Kurds: Army claims full control of Kirkuk province | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = BBC News | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = BBC | Viitattu = 22.12.2017 | Kieli = {{en}} }}</ref>
Rivi 77:
==Hallinto ja politiikka==
[[tiedosto:Peshmerga on a T-55-Tank outside Kirkuk in Iraq..jpg|thumb|Peshmergan [[T-55]] panssarivaunu.]]
Kurdistanin aluehallitus valitsi vuonna 2005 Kurdistanin demokraattisen puolueen johtajan Massoud Barzanin Irakin Kurdistanin ensimmäiseksi presidentiksi, ja hän voitti presidentinvaalit vuonna 2009. Kurdistanin demokraattinen puolue ja Kurdistanin isänmaallinen liitto sopivat sisällissodan rikkomat välinsä vuonna 2002, ja puolueet ovat sittemmin hallinneet aluetta yhdessä osallistuen kuitenkin vaaleihin erillisinä puolueinaan. Oppositioryhmät ovat kritisoineet kahden valtapuolueen menettelyä, jota on pidetty mahdollisena uhkana demokraattisille instituutioille.<ref name="bbc2">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.bbc.com/news/world-middle-east-28147265 | Nimeke = Iraqi Kurdistan profile - Leaders | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = BBC News | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = BBC | Viitattu = 1.9.2017 | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
Irakin Kurdistanin parlamentissa on 111 edustajaa, joiden viimeisimmät vaalit pidettiin syyskuussa 2013.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://cabinet.gov.krd/p/page.aspx?l=12&s=030000&r=317&p=229&h=1 | Nimeke = The Kurdistan Parliament | Tekijä = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Kurdistan Regional Government | Viitattu = 1.9.2017 | Kieli = {{en}} }}</ref> Kurdistanin aluehallinnolla ei ole voimassaolevaa perustuslakia. Kurdistanin parlamentti äänesti perustuslakiesityksestä vuonna 2009, mutta se ei tullut voimaan, koska sitä ei vahvistettu kansanäänestyksellä.<ref name="wp1" />
Rivi 84:
 
==Talous==
Kurdialue on pysynyt hyvin rauhallisena alueena muutoin levottomassa Irakissa, ja hallinto on toiminut tehokkaasti, minkä johdosta Kurdistanista on tullut houkutteleva alue ulkomaisille investoijille. Erityisesti turkkilaisyritykset ovat tehneet alueella laajoja investointeja. Myös uusien asuntojen rakentaminen on voimakasta, ja alueen rauhallisuus houkuttelee myös etelän varakkaampaa arabiväestöä muuttamaan alueelle.<ref>[https://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/08/01/kurdistan-irakin-ihme Silminnäkijä: Irakin ihme] Yle Elävä arkisto 1.8.2013, päivitetty 5.8.2014</ref>
 
Kurdistanin aluehallituksen pääasiallinen tulonlähde on [[öljy]].<ref name="almonitor1" /> Aluehallituksen mukaan alueen öljyvarannot ovat noin 45 miljardia [[barreli]]a.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.bloomberg.com/news/articles/2017-03-08/why-kurdish-oil-is-a-wild-card-for-markets-quicktake-q-a | Nimeke = Why Kurdish Oil Is a Wild Card for Markets: QuickTake Q&A | Tekijä = Sam Wilkin | Julkaisu = Bloomberg | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 1.9.2017 | Kieli = {{en}} }}</ref> Öljynhinnan maailmamarkkinahintojen laskeminen on 2010-luvulla johtanut taloudellisiin vaikeuksiin. Irakin keskushallinnon kanssa solmitun sopimuksen perusteella aluehallitus saa 17&nbsp;prosenttia maan öljytuloista, mutta aluehallitus on syyttänyt Irakin keskushallintoa sopimuksen rikkomisesta ja se on myynyt öljyä suoraan esimerkiksi Turkin kautta. Keskushallinto on puolestaan keskeyttänyt budjettimaksunsa kurdeille, jotka ovat sittemmin velkaantuneet. [[Korruptio]] on yksi paikallisen talouden suurimmista ongelmista.<ref name="almonitor1">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.al-monitor.com/pulse/originals/2016/01/turkey-iraq-kurds-cash-crisis-derail-battle-against-isis.html | Nimeke = Is the KRG heading for bankruptcy? | Tekijä = Amberin Zaman | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Al-Monitor | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 1.9.2017 | Kieli = {{en}} }}</ref>
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Irakin_Kurdistan”