Ero sivun ”Palkki (rakennusosa)” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Korjattava
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
{{Korjattava/määritelmä|Määritelmä puuttuu: Mikä on palkki?}}
[[KuvaTiedosto:Ahmaskoski road bridge.JPG|thumb|right|250px|Ahmaskosken maantiesillan teräspalkit [[Valtatie 22]]|Valtatie 22:lla]] [[Utajärvi|Utajärvellä]] ovat lähes 100 metrin pituiset.]]
 
'''Palkin''' tehtävä rakenteessa on yleensä kannatella ylempiä rakenteita kuten lattialaattaa, välipohjaa, yläpohjaa, kattoa, ovi- tai ikkuna-aukkoa.
 
Palkkeja valmistetaan yleisesti puusta, betonista ja metalleista. Yleisin palkin valmistusmateriaali Suomessa talonrakentamisessa on [[Puu|puu]]. Muita palkkimateriaaleja ovat [[betoni]], [[teräs]] ja [[alumiini]].
 
==Palkkityyppejä==
Rivi 16:
Yleisin puinen palkkityyppi on '''massiivipuinen palkki''', joka on tehty yhdestä kappaleesta. Massiivipuupalkit luokitellaan lujuutensa mukaan neljään luokkaan: T18, T24, T30, T40 (mitä suurempi numero sitä kantavampi palkki). Koneella lajitellut palkit merkitään lisäksi M-kirjaimella (esimerkiksi MT24).
 
'''Liimapuupalkki''' on puulamelleista liimaamalla tehty kerrosrakenne. Palkissa on vähintään neljä lamellia. Palkin ylin ja alin lamelli ovat suurimmassa rasituksessa, joten niiden virheettömyyteen kiinnitetään erityistä huomiota. Liimapuu on yleisimmin lujuusluokkaa L40, joka vastaa eurooppalaista GL32 -luokkaa.
 
'''Kertopuupalkki''' on havupuuviiluista liimaamalla koottu palkki. Kertopuupalkki on lujempi ja jäykempi kuin massiivipuupalkki.
 
==Teräsbetonipalkit==
[[Kuva:Määtänvirran silta.JPG|thumb|right|250px|[[Kiiminkijoki|Kiiminkijoen]] Määtänvirralla Olvasjärventiellä [[Juorkuna]]ssa ylittävän sillan betoniset palkit.]]
 
Teräsbetonipalkit voidaan valmistaa työmaalla tai tehtaassa. Terästen (harjateräs/teräspunokset) tehtävänä on ottaa vastaan vetojännitys ja betonin puristusjännitys. Betonin [[vetolujuus]] on heikko, mutta [[puristuslujuus]] sen sijaan erittäin hyvä.
 
Yksiaukkoisessa palkissa puristus sijoittuu palkin yläreunaan ja veto taas alareunaan, jonka vuoksi harjateräkset on sijoitettu pääosin palkin alapintaan, vähintään 20 mm suojaavan betonikerroksen sisään. Tehdasvalmisteiset teräsbetonipalkit voidaan esijännittää, jolloin niiden kantokyky kasvaa.
Rivi 30:
 
Metalleista yleisin valmistusmateriaali on teräs.
Myös alumiinista tehdään nykyisin kantavia rakenteita käyttämällä [[laser]][[hitsaus]]ta ja hitsaamalla alumiinilevyt kotelorakenteiksi, jolloin saadaan merkittävästi kantavuutta lisää kantavuutta.
 
==Muut materiaalit==
 
Muista materiaaleista lähinnä [[muovi]]n käyttö on lisääntynyt rakentamisessa, ja nykyisin myös kantavia rakenteita onkinon valmistettu muovista,. muttaKuitenkin vasta tulevaisuudessa nähdään, että yleistyykö se.
 
Ennen palkkeja tehtiin myös kivestä, mutta nykyään kivenkäyttö perustuu enemmänkin ulkonäköön kuin sen kykyyn kantaa kuormia (pl. puristus)
 
==Sillat==
[[Silta|Silloissa]] palkkia käytetään usein pääkannattimena, jonka tehtävä on siirtää sillan kuormat maatuille. Siltoja nimetään usein palkkityypin mukaan kuten [[kotelopalkkisilta]], [[ulokekotelopalkkisilta]] ja [[teräspalkkisilta]].
 
Puupalkkien käyttö on ollut yleistä vanhoissa silloissa, ja puupalkkien käyttö erityisesti kevyenliikenteen[[Kevyt liikenne|kevyen liikenteen]] silloissa on lisääntymässä.
 
[[Luokka:Rakennuksen runko]]
{{Tynkä/Tekniikka}}
 
[[Luokka:Rakennuksen runko]]
[[no:Bjelke (flere betydninger)]]