Ero sivun ”Kurkunpää” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Xyzäö (keskustelu | muokkaukset)
p
Parantelin artikkelia ja lisäsin uuden lähteen. Aiemmin lähteeksi merkattu Wiikin kirja muttei ole viitattu siihen kuin kerran, vähän ongelmallista viittauksien kannalta kun ei tiedä mikä kaikki siitä Wiikin kirjasta nyt sitten on.
Rivi 1:
{{lähteetön}}[[Kuva:Gray951.png|thumb|300px|Kurkunpään rustot.]]
 
'''Kurkunpää''' ({{k-la|larynx}}) on [[rustoNielu|nielun]]inen rakenneja [[nieluHenkitorvi|henkitorven]]n jälkeen ennenvälinen [[henkitorvi|henkitorvearusto]]inen rakenne, joka suojaa alempia hengitysteitä nieltäessä sekä osallistuu äänenmuodostukseen.<ref name=FP>{{Kirjaviite | Tekijä = Wiik, K. | Nimeke = Fonetiikan perusteet | Sivut = 15-22 | Selite = Suomenkielinen oppikirja | Julkaisupaikka = Juva | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 1981 | ISBN = 951-0-10324-1}}</ref><ref name=TVA>{{Kirjaviite | Tekijä = Dyce, K. M. & Sack, W. O. & Wensing, C. J. G. | Nimeke = Textbook of Veterinary Anatomy | Sivut = 152-156 | Selite = Neljäs painos | Julkaisupaikka = St. Louis | Julkaisija = Saunders | Vuosi = 2010 | ISBN = 978-1-4160-6607-1 | Kieli = {{en}}}}</ref> Kurkunpäätä pitää koossa joukko [[jänne|jänteitä]] ja [[lihas|lihaksia]], joita hermottavat saman hermon kaksi eri haaraa. EdessäKurkunpäätä onverhoaa kilpirustolimakalvo, jokajossa muodostaaon miehillälukuisia luonteenomaisen[[Sylkirauhanen|sylkirauhasia]]. ulokkeenIhmisellä kaulallekurkunpään eliulkoinen tunnusmerkki on yhden sen rustoisen osan muodostama ulkonema, jota sanotaan [[aataminomenaAataminomena|aataminomenaksi]]n ja joka on yleensä helppo havaita etenkin miesten kaulalla. Nimi aataminomena lienee saanut alkunsa uskosta, että se johtuu kurkkuun takertuneesta "[[kielletty hedelmä|kielletystä hedelmästä]]" (omena).
 
==Kurkunpään rakenne==
 
Kurkunpää muodostuu neljästä rustoisesta osasta: kurkunkannenrustosta (lat. ''cartilago epiglottica''), kilpirustosta (lat. ''cartilago thyroidea''), rengas- eli sormusrustosta (lat. ''cartilago cricoidea'') sekä toisiinsa kiinnittyneistä kannurustoista (lat. ''cartilagines arytaenoideae'').<ref name="TVA" /> Kurkunpää sijaitsee nielun alla ja suun takana,<ref name="TVA" /> kiinnittyen ihmisellä kilpirustosta sidekudoksen välityksellä kieliluuhun, joka näin ripustaa kurkunpään kallonpohjaan. Useilla eläimillä kilpirusto kiinnittyy kieliluun sijaan usean pienen luun ketjuun,<ref name="TVA" /> joka kuitenkin toimittaa samaa tehtävää kuin ihmisen yksittäinen kieliluu.
[[Kurkunkansi]] muodostuu kurkunkannen rustosta sekä sitä verhoavasta limakalvosta. Kurkunkansi sulkee tien nielusta henkitorveen muun muassa nieltäessä, jotta ruoka tai juoma ei pääse keuhkoihin. Kurkunkansi laskeutuu ja muu kurkunpää nousee sitä vastaan sekä [[äänihuulet|äänihuulten]] päällä roikkuvat taskuhuulet sulkeutuvat. Kilpirusto on kurkunpään suurin rusto ja se suojaa kurkunpäätä iskuilta. Kurkunpään takana ovat kannurustot, johon äänijänteet ovat liittyneet. Äänihuulet muodostuvat näistä jänteistä, niihin liityvistä lihaksista sekä näitä verhoavista limakalvoista. Äänihuulet sulkeutuvat äänen muodostamisen lisäksi myös taakkaa nostettaessa ja ulostettaessa, jotta rintaontelon paine ei pääsisi karkaamaan. Kilpirusto kiinnittyy koko yläreunaltaan [[kieliluu]]hun [[sidekudos|sidekudoksen]] välityksellä. Kilpiruston alapuolella sijaitsee sormusrusto eli rengasrusto, joka on ainoa kurkunpään osa, joka ei pysty juurikaan laajenemaan. Sormusruston alapuolelta lähtee [[henkitorvi]], joka on muodostunut rustokaarista, joita yhdistää takaa sidekudos. Rustokaarten joustavuus on tärkeää, jotta henkitorven takana sijaitsevassa [[ruokatorvi|ruokatorvessa]] kulkeva ravinto pääsee [[mahalaukku]]un. Suurinta osaa kurkunpään lihaksista hermottaa vagushermon (kymmenes [[aivohermo]]) haara, palaava kurkunpäähermo (nervus laryngeus recurrens'').
 
[[Kurkunkansi]] muodostuu kurkunkannenrustosta sekä sitä verhoavasta limakalvosta. Kurkunkansi sulkee tien nielusta henkitorveen muun muassa nieltäessä, jotta ruoka tai juoma ei pääse keuhkoihin. Kurkunkansi laskeutuu ja muu kurkunpää nousee sitä vastaan sekä [[äänihuulet|äänihuulten]] päällä roikkuvat taskuhuulet sulkeutuvat. Kurkunkannenrusto on kudostyypiltään kimmorustoa eli elastista rustoa.<ref name="TVA" />
 
Kilpirusto on kurkunpään suurin rusto ja se suojaa kurkunpäätä iskuilta. Kilpiruston anteriorinen (eläimillä rostraalinen) osa on muuta kilpirustoa paksumpi ja muodostaa aataminomenan. Kilpirusto on kudostyypiltään lasirustoa eli hyaliinirustoa. Yksilön ikääntyessä kilpirusto voi siis osittain kalkkeutua ja jopa luutua, toisin kuin kimmorustosta muodostuva kurkunkannenrusto.<ref name="TVA" />
 
Kilpiruston alapuolella sijaitsee rengas- eli sormusrusto, joka on ainoa kurkunpään osa, joka ei pysty juurikaan laajenemaan.<ref name="TVA" /> Se muodostuu kilpiruston tavoin lasirustosta,<ref name="TVA" /> ollen näin altis kalkkeutumiselle ja luutumiselle siinä missä kilpirustokin. Rengasruston alapuolelta lähtee [[henkitorvi]], joka on muodostunut rustokaarista, joita yhdistää takaa sidekudos ja joista ensimmäiseen rengasrusto kiinnittyy.<ref name="TVA" /> Rustokaarten joustavuus on tärkeää, jotta henkitorven takana sijaitsevassa [[ruokatorvi|ruokatorvessa]] kulkeva ravinto pääsee [[mahalaukku]]un.
 
Kurkunpään takaosassa sijaitsevat kannurustot, johon äänijänteet ovat liittyneet. Äänihuulet muodostuvat näistä jänteistä, niihin liityvistä lihaksista sekä näitä verhoavista limakalvoista. Äänihuulet sulkeutuvat äänen muodostamisen lisäksi myös taakkaa nostettaessa ja ulostettaessa, jotta rintaontelon paine ei pääsisi karkaamaan. Suurinta osaa kurkunpään lihaksista hermottaa vagushermon (kymmenes [[aivohermo]]) haara, palaava kurkunpäähermo (nervus laryngeus recurrens''). ''
 
==Äänen muodostus==
 
Ääni muodostuu kurkunpäässä äänihuulten liikkuessa sivusuunnassa uloshengityksen ilmavirrassa. Artikulaatiossa ovat tärkeitä [[suu]], [[kieli (anatomia)|kieli]] ja [[huulet]]. Äänen kaikukammioina toimivat suuontelo sekä nenäontelo sivuonteloineen. Kurkunpää kasvaa [[puberteetti|puberteetin]] aikana enemmän pojilla kuin tytöillä, jolloin myös [[äänihuulet]] kasvavat. Tästä johtuu pojilla [[äänenmurros]]. Seurauksena kurkunpään kasvusta on myös se, että kurkunpään ulokeaataminomena erottuu yleensä paremmin miehillä kuin naisilla.
 
==Lähteet==
*{{Kirjaviite | Tekijä=Wiik, KaleviK. |1981. Nimeke=Fonetiikan perusteet. | Selite=Suomenkielinen oppikirja. | Julkaisupaikka=Juva: | Julkaisija=WSOY. kurssikirjat | Vuosi=1981 | Tunniste=ISBN 951-0-10324-1 }}.
 
Dyce, K. M. & Sack, W. O. & Wensing, C. J. G. 2010. Textbook of Veterinary Anatomy. Neljäs painos. St. Louis: Saunders. ISBN 978-1-4160-6607-1.
 
=== Viitteet= ==
{{Viitteet|viitteet}}
<ref name=FP>Wiik, s. 15–22.</ref>
}}
 
{{Commonscat|Anatomy|anatomia}}