Ero sivun ”Djerba” versioiden välillä

| nimi = Djerba<br>جربة‎

|}}

Djerba on Pohjois-Afrikan rannikon suurin saari. Sen pinta-ala on 514 km². Saari sijaitsee [[Vähä-Syrtti|Vähä-Syrtin]] lahdella Etelä-[[Tunisia]]ssa. MnatereeltaMantereelta sitä kohti kulkee kaksi niemimaata, mutta mantereen ja saaren välissä on Bou Graran meri ja al-Kantaran salmi lännessä. Salmi on vain noin 2 kilometriä leveä ja Bou Graran meren syvyys on 5–25 metriä. Djerban korkein kohta merenpinnasta on 55 metriä. Saarella ei olemole omia makeanveden lähteitä ja sen pohjavesikin on pääasiassa suolaista. Paikalliset keräävätkin sadevettä ja vuotuinen keskimääräinen sadanta on noin 200 mm. Ilmankosteus on sitä vastoin suhteellisen korkea. Saari on nykyisin yhteydessä mannermaalle vanhan roomalaisen pngertienpengertien päälle rakennetun tien kautta.<ref name="eoi" />

[[Antiikin Kreikka|Antiikin kreikkalaiset]] kirjailijat tunsivat Djerban [[Lootofagit|lootustensyöjien]] saarena. [[Theofrastos]] kutsui saarta nimellä ''Pharis'' ja [[Polybios]] nimellä ''Meninx''. Saari on mahdollisesti myös paikka, johon [[Herodotos]] viittasi nimellä ''Phla''. Saarella on harjoitettu laajamittaista maanviljelyä 300-luvulta [[eaa.]] ja alue kuului jo tuolloin todennäköisesti [[Karthagon valtakunta]]an. [[Rooman valtakunta|Rooman valtakunnan]] aikana pääelinkeino saarella olivat [[oliivi]]en ja [[oliiviöljy]]n tuotanto. Saarella on useita raunioita antiikin ajoilta. [[Jerusalemin piiritys (70)|Jerusalemin piirityksen]] jälkeen saarelle saapui suuri joukko [[Tunisian juutalaiset|juutalaisia]]. Rooman valtakunnan valtaa seurasivat [[vandaalit]] ja heitä [[Bysantin valtakunta|Bysantti]], jolloin Djerbaa hallittiin [[Tripoli]]sta käsin. Vuonna 665 [[islam|muslimit]] valloittivat Djerban [[Ma'awiya bin Hudayj]]in johtamalla sotaretkellä Bysantin valrakuntaavaltakuntaa vastaan, jonka jälkeen saari mainitaan useamman vuosisadan ajan historiallisissa lähteissä vain harvakseltaan.<ref name="eoi">{{Kirjaviite | Tekijä = B. Lewis, Ch. Pellat ja J. Schacht | Nimeke = Encyclopaedia of Islam, Volume II (C-G) | Vuosi = 1998 | Luku = | Sivu = 458-461 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = BRILL | Suomentaja = | Tunniste = | Isbn = 9789004070264 | Kieli = {{en}} }}</ref>

[[Al-Bakri]] mainitsi djerbalaisten harjoittavan merirosvoutta ja [[Abu Abdillah Muhammad al-Idrisi|al-Idrisi]] mainitsee puolestaan paikallisten puhuvan ainoastaan [[berberikielet|berberiä]]. [[Ziridit|Ziridien]] kukistuttua djerbalaisten merirosvojen hyökkäykset Tunisian rannikolle ja kristittyjen maiden laivoja vastaan yleistyivät. Vuonna 1135 [[Sisilia]]n [[normannit|normanni]]kuningas [[Roger II]]:n amiraali [[Georgios Antiokialainen]] valtasi saaren. Normannit vakiinnuttivat asemaansa valtaamalla myös muita kohteita rannikolta. [[Abbasidit]] valtasivat saaren takaisin hetkellisesti vuonna 1284, mutta [[Pietari III (Aragonia)|Pietari III]]:n joukot valtasivat sen takaisin. Vuonna 1289 kristityt rakennuttivat linnoituksen al-Kantaran salmelle roomalaisaikaiselle pengertielle. LinnoiotusLinnoitus sijaitsi historiallsienhistoriallisen Meninxin raunioilla. Paikalliset kapinoivat vuosina 1334-5 ajaen kristiytkristityt saarelta. [[Alfonso V (Aragonia)|Alfonso V]] yritti vielä seuraavalla vuosisadalla vallata saaren takaisin, mutta tällä kertaa kristityt epäonnistuivat. Muslimit rakennuttivat puolestaan oman linnoituksensa pohjoiseen Girban raunioiden lähettyville.<ref name="eoi" />

1500-luvulla saari päätyi [[Osmanien valtakunta|osmanien]] ja kristittyjen välisten taisteluiden kohteeksi. Saari oli annettu turkkilaisille tukikohdaksi kristittyjä vastaan ja [[Espanja]]n [[Pedro Navarro]] teki epäonnistuneen valtausyriotyksenvaltausyrityksen vuonna 1511. Vuonna 1550 saaresta tuli tunnetun merirosvo [[Turgut Reis]]in tukikohta. Turkkilaisten valtakuadellavaltakaudella Djerbaa hallittiin vaihtelevasti [[Alger]]ista, [[Tunis]]ista ja Tripolista. Lopullisesti siitä tuli osa Tunisiaa [[Hammuda bey]]n valtakaudella 1631–59. Saaren asukasluku tällä kaudella oli noin 30&nbsp;000-40&nbsp;000. Tunisian turkkilaisten alaiset hallitsijat alkoivat nimittää Djerbaa johtamaan šeikkejä tai kaideja, joiden asemasta tuli lopulta periytyvä ja tiettyjen sukujen hallitsema. 1700-luvulla [[arabian kieli]] alkoi yleistyä saarella ja varhaisempi [[ibadilaisuus]] menetti asemansa [[maliki]]-koulukunnalle.<ref name="eoi" />1800-luvulla Tunisian valtasivat [[ranska]]laiset ja nykyisin saari on osa itsenäistä Tunisiaa.<ref name="brit" />

Maanviljelyä harjoitetaan lähinnä Djerban keski- ja itäosissa, jossa vettä saatetaan pumpata pohjavedestä. Saarella kasvatetaan esimerkiksi hedelmiä ja aksviksiakasviksia. Saarella on lisäksi noin 400&nbsp;000 oliivipuuta, mutta nykyisin suuri osa niistä on liian vanhoja tuottaakseen oiiivejaoliiveja. Niiden löisäksilisäksi on noin 570&nbsp;000 [[taatelipalmu]]a, mutta niitäkään ei kastella eivätkä ne ne ole kovin hedelmällisiä. Yksi tärkeimmistä elinkeinositaelinkeinoista on kalastus, minkä lisäksi huomattava osa miespuolisesta väestöstä käy töissä mannermaalla. Perinteisten käsityöammattien merkitys on vähentynyt, mutta saarella tuotetaan edelleen esimerkiksi kankaita kangaspuilla. Korujen valmistus oli periteisesti juutalaisten ammatti ja he suuri osa hesitäheistä on puolestaan muuttanut maasta.<ref name="eoi" /> [[Turismi]]n merkitys on kasvanut kainsainvälisenkansainvälisen lentokentän valmistuttua saarelle.<ref name="brit" />

Djerban asukasluku vuonna 2004 oli yteensäyhteensä 139&nbsp;517.<ref name="brit">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.britannica.com/place/Jerba | Nimeke = Jerba | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Encyclopædia Britannica, | Viitattu = 1.11.2017 | Kieli = {{en}} }}</ref> Noin puolet paikallisista puhhupuhuu [[berberikielet|berberiä]] ja lähes kaikki osaavat [[arabian kieli|arabiaa]]. Samaan tapaan noin puoeltpuolet saaren väestöstä harjoittaa [[ibadilaisuus|ibadilaisuutta]] ja loput ovat [[sunnalaisuus|sunnimuslimeja]]. Paikallista ibadilaisuuden muotoa kutsutaan wahbislaisuudeksi.<ref name="eoi" /> Djerban saarella on historiallisesti ollut myös suurehko [[Tunisian juutalaiset|juutalainen]] yhteisö. Vuonna 1946 heitä oli 4&nbsp;900, mutta suuri valtaosa heistä on muuttanut sittemmin [[Israel]]iin.<ref name="ej">{{Kirjaviite | Tekijä = Fred Skolnik ja Michael Berenbaum | Nimeke = Encyclopaedia Judaica | Vuosi = 2007 | Luku = | Sivu = 722-723 | Selite = Volume 5, toinen painos | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Thompson Gale | Suomentaja = | Tunniste = | Isbn = 978-0-02-865928-2 | Kieli = {{en}} }}</ref> Saaren merkittävimmät asutuskeskukset ovat sen hallinnollinen keskus [[Houmt-Souk]], sekä [[Kara Kabira]] ja [[Hara Saghira]]. Muuten saaren asutus on rakennettu harvaan.<ref name="eoi" />