Versio 23. elokuuta 2016 kello 15.16 muokkaa GEbot (keskustelu \| muokkaukset) 13 002 muokkausta p korjattu linkki täsmennyssivuun Ateneum using AWB ← Vanhempi muutos		Versio 2. tammikuuta 2018 kello 09.49 muokkaa kumoa KLS (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, palauttajat 123 531 muokkausta p linkit kuntoon Uudempi muutos →
Rivi 18: Bysantin taide oli täysin keisarin hovin ja kirkon taidetta. Kuvattiin taivaallisia asioita ja maallista valtaa. Kieleltään ja perinteiltään se oli kreikkalaista ja syntyi Konstantinopolin keisarihovissa ja levisi kreikkalaisortodoksisen kirkon alueille. Tärkeimmät alueet olivat [[Balkanin niemimaa]] ja ydinalueet [[Anatolia\|Vähässä-Aasiassa]]. Myös Italian kirkkotaiteessa on bysanttilaisia vaikutteita ([[Ravenna]], [[Palermo]]). Samoin [[Nubia]]ssa ([[Sudan]]) näyttää esiinkaivetuissa kirkoissa olleen bysanttilaistyylisiä freskoja.<ref name="Furuhagen s. 229" /> Aiheet olivat pääasiassa uskonnollisia. Tältä ajalta on peräisin [[sädekehä]] [[enkeli]]en ja Jeesuksen pään ympärillä. Kristuksen puoli- tai kokovartalokuvista käytettiin nimitystä [[~~Pantokrator~~Kristus ~~(ikoni)~~Pantokrator\|Pantokrator]] eli Kristus kaikkivaltias. Tyyli oli koristeellista, jäykkää, klassisen ja itämaisen sekoitusta. Henkilöt kuvattiin suoraan edestä seremonialliseen tapaan. Taustalla näkyy [[Varhaiskristillinen taide\|varhaiskristillinen]] ja [[myöhäisantiikki\|myöhäisantiikin]] vaikutus. Taideteoksissa ympäristö esitettiin viitteellisesti, [[perspektiivi]] ja syvyysvaikutelma ilmeni vain vaatteiden laskoksista. [[Mosaiikki]]työt, seinämaalaukset ja [[ikoni]]t olivat tärkeimmät taidemuodot. Uutena mukaan tuli [[kirjamaalaus]].<ref name="jy" /> == Historiaa == Rivi 61: Mosaiikkitaiteen keskeisimmät paikat olivat Konstantinopoli ja Ravenna, jotka toimivat kuvien sisällön suhteen suunnannäyttäjinä ja joissa mosaiikkitaiteen tyyli syntyi. Vielä 400-luvun puolivälin aikoihin klassinen tyyli realistisine sinitaivastaustoineen ja yksityiskohtaisesti kuvattuine taustoineen (Plagidian mausoleumi Ravenna, [[Santa Maria Maggiore]] Rooma) oli vallitsevana mosaiikeissa.<ref name="Furuhagen s. 230" /> Justinianuksen aikana tyyli muuttui papillisemmaksi, figuurit kuvattiin jäykästi edestä katsoen ja kultatausta on abstrakti, mutta aiheet olivat edelleen kertovia. Sant' Apolloninaire Nuovo Ravennassa on tällainen mosaiikki, jossa lisäksi on kaksi Kristus-tyyppiä, kreikkalainen Jeesus-hahmo nuorukaisena ja itämainen Jeesus, joka kuvataan keski-ikäisenä miehenä.<ref name="Furuhagen s. 230" /> Vallitseva Kristushahmo mosaiikeissa on vaivalloisesti pienistä mosaiikkipaloista kootun suuren arvokkaan näköisen taideteoksen keskellä oleva rauhallinen ylevä Jeesus, joka ei ole parrakas, vaan pitkähiuksinen nuorukainen, jollaisena Jeesus koettiin varhaisten kristittyjen mielikuvituksessa. Puettuna purppuraviittaan hän ojentaa siunaten kätensä sivuilleen.<ref>E.H. Gombrich: Maailman taiteen historia s. 95, WSOY 1955</ref> Vähitellen kreikkalainen tapa kuvata Jeesusta nuorukaisena väistyi itämaisen tieltä. Tunnetuin mosaiikkityö on ~~Kristus~~ [[Kristus Pantokrator]]-mosaiikki (1100) [[Dafnen luostari\|Dafnen kirkossa]] Kreikassa<ref name="jy" /> (Kristus maailman valtiaana) edustaa itämaista Jeesus-hahmoa, jota alettiin käyttää kirkoissa ja sittemmin myös 600-luvulla rahojen Kristus-kuvissa. Bysanttilaisessa maailmansyntyopissa maailmankaikkeuden keskellä ei ole aurinko vaan Kristus.<ref name="Furuhagen s. 230" /> === Tekotapa ===

Ero sivun ”Bysantin taide” versioiden välillä