Ero sivun ”Edvard Isto” versioiden välillä

Berliinissä Isto maalasi tunnetuimman teoksensa, ''[[Hyökkäys|Hyökkäyksen]]'', jossa kuvataan Venäjän kaksipäinen kotka ahdistamassa [[Suomi-neito]]a. Maalaus valmistui 1899 eli samana vuonna, jolloin tsaari [[Nikolai II]] antoi [[Helmikuun manifesti]]na tunnetun julistuksensa.<ref>Rönkkö, 1990, s. 41</ref> Maalauksen innoittajana sanotaan toimineen ranskalaisen maalari [[Pierre Puvis de Chavannes]]in [[Saksan–Ranskan sota|Saksan–Ranskan sodasta]] kertovat sommitelmat ''Ilmapallo'' ja ''Kirjekyyhkynen'', joista tuli Ranskassa hyvin suosittuja.<ref name="kansbio">{{Verkkoviite | Osoite = https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/3404 | Nimeke = Isto, Eetu (1865 - 1905) | Tekijä = Reitala, Aimo | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Kansallisbiografia-verkkojulkaisu | Ajankohta = | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Suomalaisen Kirjallisuuden Seura | Viitattu = 11.12.2017 }}</ref> Kesäksi Isto matkusti Helsinkiin. Siellä hän esitteli tauluaan [[Kaivopuisto]]ssa sijainneessa huvilassa. On myös mahdollista, että taulu viimeisteltiin vasta Helsingissä. Taulun nimeä, ''Hyökkäys'', ehdotti Iston ystävän Benjamin Ajon vaimo Emmi.<ref>Rönkkö, 1990, s. 44-46</ref> ''Hyökkäys'' levisi painokuvina kaikkialle Suomeen. Isto teetti kuvia sekä Suomessa että Saksassa tuhansia kappaleita.<ref>Rönkkö, 1990, s. 112-115</ref> Varsinaisesta teoksesta myytiin 300-kappaletta 20 markan osakkeita, joiden kesken itse taulun omistus arvottiin. Taulun omisti pitkään ruotsalainen liikemies [[Otto Nordberg]], jolta sen osti myöhemmin kunnallisneuvos [[Niilo Helander]]. Helanderin kuoltua maaalaus lahjoitettiin [[Suomen kansallismuseo]]on.<ref name="kansbio" />

Isto matkusti 1899 takaisin Berliiniin ja vietti siellä vielä pari vuotta maalaten muutamia [[Raamattu]]-aiheisia tauluja.<ref name="kansbio" /> Kesällä 1901 hän palasi Suomeen ja Alatorniolle. Alatorniolla hän asui kirkkoherra [[Johannes Granö]]n vieraana Parasniemen pappilassa.<ref>Rönkkö, 1990, s. 157-159</ref> Kotimaassaan Isto ryhtyi maalaamaan lähinnä [[Tornio]]n, [[Kemi]]n ja Oulun kaupunkien silmäätekevien muotokuvia. Hän maalasi muotokuvia muun muassa kirkkoherra Granöstä, [[Oulun lyseo]]n rehtorista [[Mauno Rosendal]]ista ja kokkolalaisesta tehtailijasta [[Tuomas Pohjanpalo|Tuomas Friisistä]].<ref>Rönkkö, 1990, s. 214-227</ref> Keskeneräiseksi ilman viimeistelyä ja signeerausta jäi poliittinen maalaus ''Väärä vala'', joka esitti Nikolai II:n näköistä miestä vannomassa väärää valaa sormet Raamatulla ja vieressään Suomea kuvaava nainen.<ref name="kansbio" />