Ero sivun ”Inkerin lippu” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p inkerin suomalainen > inkerinsuomalainen |
Tjp (keskustelu | muokkaukset) Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 3:
'''Inkerin lippu''' on [[inkeriläiset|inkerinsuomalaisten]] kansallislippu, jota käyttävät kaikki [[inkeriläisten kulttuuriyhteisöt|inkeriläisjärjestöt]] niin [[Inkeri|Inkerinmaalla]], [[Suomi|Suomessa]], [[Karjalan tasavalta|Karjalassa]], [[Ruotsi]]ssa kuin [[Viro]]ssakin.
Lippu on skandinaavinen ristilippu, jonka keltaisella pohjalla on punainen risti ja sen päällä kapeampi sininen risti. Lipun värit on otettu historiallisesta [[Inkerin vaakuna]]sta, joka periytyy 1600-luvulta. Lipun on suunnitellut kapteeni [[E.
Lipun värejä on perusteltu niin, että sininen risti viittaa inkerinsuomalaisten historialliseen kotimaahan Suomeen. Myös ristilipun malli muistuttaa inkeriläisten pohjoismaisesta syntyperästä. Lipun sininen väri on myös [[Neva (joki)|Nevajoen]] symboli; kuvaahan vaakunassakin oleva sininen aaltopalkki Nevaa. Punainen väri symboloi samaan tapaan vaakunassa olevia [[Pietari (kaupunki)|Pietarin]] muureja (alun perin [[Nevanlinna]]n muureja). Lipun keltainen pohja kuvastaa Inkerinmaan viljavia peltoja.
Rivi 24:
[[Lokakuun vallankumous|Lokakuun vallankumouksen]] jälkeen [[bolševikit|bolševikkien]] mielivalta kasvoi [[Pietari (kaupunki)|Pietaria]] ympäröivällä maaseudulla sietämättömäksi samalla, kun suomalaisväestön itsemääräämispyrkimykset vahvistuivat. Keväällä [[1919]] Venäjän valkoiset valmistautuivat vastavallankumoukseen. Myös Viro osallistui punaisten vastaisiin operaatioihin. Inkeriläisistä pakolaisista oli muodostettu [[23. maaliskuuta|23.3.]]1919 vapaaehtoinen [[pataljoona]], joka osallistui hyökkäykseen [[Narva]]n rintamalla ja [[Suomenlahti|Suomenlahden]] etelärannikolla toukokuussa 1919.
Inkerin pataljoonalla oli lippu, jonka oli suunnitellut pataljoonassa palveleva kapteeni
Edetessään lähemmäs Pietaria Inkerin joukko-osasto kasvoi [[rykmentti|rykmentiksi]]. Punaisten vastahyökkäys pakotti inkeriläiset kesäkuussa vetäytymään takaisin. Suomalaisiin epäluuloisesti suhtautuvat valkoiset venäläiset riisuivat rykmentin aseista [[16. kesäkuuta|16.6.]] ja se hajotettiin. Osa miehistä lähti Suomeen, osa jäi [[Viro]]on ja muodosti siellä uuden joukko-osaston Viron armeijan alaisuudessa. Sekin hajotettiin [[Tarton rauha (Viro)|rauhan]] tultua [[7. kesäkuuta|7.6.]][[1920]]. Viro sai rauhansopimuksessa kaistaleen [[Narvajoki|Narvajoen]] takaista Inkerinmaata.
| |||