Wikipedia

Ero sivun ”Suomen Kansallisooppera ja -baletti” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Poistettu tarpeeton luokka.
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
{{Ohjaa tänne|Suomalainen ooppera||Suomalaisesta oopperamusiikista yleisesti kerrotaan artikkelissa [[Suomalainen oopperamusiikki]].}}▼
{{Rakennus
| nimi = Suomen kansallisooppera ja -baletti<br>Finlands nationalopera och -balett
Rivi 33 ⟶ 34:
| tanssikausi = <!-- Tanssilavat -->
}}
'''Suomen kansallisooppera ja -baletti''' ([[Ruotsin kieli{{k-sv|ruots.]] ''Finlands nationalopera och -balett''}}) [[Helsinki|Helsingissä]] on Suomen ainoa ammattimainen [[oopperatalo]]. Kansallisoopperassa esitetään [[ooppera|oopperoita]] ja [[baletti|baletteja]] sekä konsertteja. Kansallisoopperalla on oma ammattilaisorkesteri, [[Suomen Kansallisoopperan orkesteri|Suomen kansallisoopperan orkesteri]], jossa on 111 oopperamuusikkoa. Kansallisoopperan 50-jäseninen kuoro on Suomen ainoa päätoiminen ammattikuoro. Oopperassa toimii myös 50 laulajan lapsikuoro. Oopperasolisteista 8 on vakinaisia ja lisäksi käytetään vierailijoita. [[Suomen Kansallisbaletti|Suomen kansallisbaletissa]] on hieman alle 80 tanssijaa. Vuonna 2016 Kansallisoopperassa toimi kuukausipalkkaisesti 538 työntekijää.<ref name="vuosikertomus" /> ▼
▲{{Ohjaa tänne|Suomalainen ooppera|[[Suomalainen oopperamusiikki]]}}
▲'''Suomen kansallisooppera ja -baletti''' ([[Ruotsin kieli|ruots.]] ''Finlands nationalopera och -balett'') [[Helsinki|Helsingissä]] on Suomen ainoa ammattimainen [[oopperatalo]]. Kansallisoopperassa esitetään [[ooppera|oopperoita]] ja [[baletti|baletteja]] sekä konsertteja. Kansallisoopperalla on oma ammattilaisorkesteri, [[Suomen Kansallisoopperan orkesteri|Suomen kansallisoopperan orkesteri]], jossa on 111 oopperamuusikkoa. Kansallisoopperan 50-jäseninen kuoro on Suomen ainoa päätoiminen ammattikuoro. Oopperassa toimii myös 50 laulajan lapsikuoro. Oopperasolisteista 8 on vakinaisia ja lisäksi käytetään vierailijoita. [[Suomen Kansallisbaletti|Suomen kansallisbaletissa]] on hieman alle 80 tanssijaa. Vuonna 2016 Kansallisoopperassa toimi kuukausipalkkaisesti 538 työntekijää.<ref name="vuosikertomus" />
 
Kansallisoopperan pääjohtaja on [[Päivi Kärkkäinen]] ja hänen seuraajakseen vuodesta 2018 alkaen on valittu [[Gita Kadambi]]. Oopperan taiteellinen johtaja on vuodesta 2013 [[Lilli Paasikivi]], jonka kausi jatkuu vuoteen 2020.<ref>http://www.operafin.fi/index.asp?polku=53;158;673;;1</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/lilli_paasikiven_jatko_kansallisoopperassa_varmistui/7829008 | Nimeke =Lilli Paasikiven jatko Kansallisoopperassa varmistui | Tekijä = Päivi Puukka| Ajankohta = 25.2.2015| Julkaisu =Yle.fi | Viitattu = 25.2.2015 }}</ref> Kansallisbaletin taiteellisena johtajana on toiminut [[Kenneth Greve]] vuodesta 2008. Greven kausi päättyy kesällä 2018 ja hänen seuraajakseen on valittu ruotsalainen [[Madeleine Onne]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-9874983| Nimeke = Ruotsalaisen Madeleine Onnen valinta Kansallisbaletin johtoon varmistui | Tekijä = Gustafsson, Miia| Ajankohta = 10.10.2017 | Julkaisu =Yle.fi | Viitattu = 10.10.2017 }}</ref> Kapellimestari Esa-Pekka Salonen on toiminut Kansallisoopperan ja -baletin taiteellisena partnerina vuodesta 2016, ja hänen sopimuksensa jatkuu vuoteen 2021 saakka.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://oopperabaletti.fi/talo/uutisia/esa-pekka-salonen-oopperan-ja-baletin-taiteelliseksi-partneriksi/|nimeke=Esa-Pekka Salonen Oopperan ja Baletin taiteelliseksi partneriksi {{!}} Ooppera – Baletti|julkaisu=Ooppera – Baletti|viitattu=2017-11-30|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref>
 
Suomen kansallisoopperaa ja -balettia ylläpitää Suomen kansallisoopperan ja -baletin sr. (entiseltä nimeltään Suomen Kansallisoopperan säätiö).
Rivi 43:
 
== Historia ==
[[Tiedosto:Edvard Fazer.jpg|thumb|upright|[[Edvard Fazer]] oli yksi Kotimaisen oopperan perustajista, ja hän toimi myös oopperanjohtajana vuoteen 1938.]]
Säännölliset oopperaesitykset Suomessa alkoivat 1873, kun Suomalaisen teatterin lauluosasto perustettiin nimellä ''Suomalainen ooppera''.<ref name="lampila1997">{{Kirjaviite | Tekijä=Lampila, Hannu-Ilari| Nimeke=Suomalainen ooppera | Julkaisija=Helsinki: WSOY | Vuosi=1997 | Tunniste=ISBN 951-0-21185-0 }}</ref> Sitä ennen oli Suomessa nähty vain ulkomaisten oopperaseurueiden kiertueita ja amatööriesityksiä. Suomen ensimmäinen oopperaesitys on ilmeisesti ollut ''[[Sevillan parturi]]'' vuonna 1849. Suomalainen ooppera toimi vuoteen 1879, jolloin se joutui lopettamaan toimintansa rahavaikeuksien takia. Lyhyenä toiminta-aikanaan se tuotti yhteensä noin 450 oopperaesitystä, joihin kuului 26 kokonaista oopperaa, oopperakohtauksia ja yksi operetti.<ref name="lampila1997" />
 
[[Edvard Fazer]], [[Oskar Merikanto]] ja [[Aino Ackté]] perustivat vuonna 1911 vakinaisen oopperan nimeltä Kotimainen ooppera - Inhemska operan. Oopperan kaksikielisellä nimellä ja esityksillä sekä suomeksi että ruotsiksi pyrittiin saamaan yleisöksi koko pääkaupungin sivistyneistö kielestä riippumatta.<ref name="SMH kotimainen ooppera">{{Kirjaviite | Tekijä=Matti Haapakoski et al.| Nimeke= Suomen musiikin historia -– Esittävä säveltaide |Sivu=373| Julkaisija=Werner Söderström Osakeyhtiö| Vuosi=2002| Tunniste=ISBN 951-0-23564-4}}</ref> Uuden oopperanseurueen ensimmäinen esitys oli 2.10.1911 [[Aleksanterin teatteri]]ssa.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Laati, Iisakki | Nimeke = Mitä Missä Milloin 1951 | Vuosi = 1950 | Sivu = 138 | Julkaisija = Kustannusosakeyhtiö Otava | Julkaisupaikka = Helsinki}}</ref> Silloin esitettiin ruotsiksi [[Ruggiero Leoncavallo]]n ''[[Pajatso (ooppera)|Pajatso]]'' ja suomeksi [[Jules Massenet|Jules Massenet’n]]'n ''Navarralainen''.<ref name="Bacon, kotimainen ooppera"> {{Kirjaviite | Tekijä=Henry Bacon| Nimeke= Oopperan historia |Sivu=590| Julkaisija= Otava | Vuosi=1995| Tunniste=ISBN 951-1-13273-3}}</ref><ref>[http://www.fimic.fi/fimic/fimic.nsf/mainframe?readform&568F70EB65A8E22242256BB5003AC33A FIMIC Pekka Hako Suomalainen oopperamusiikki:1. Johdanto]</ref> Ackté ajautui nopeasti ristiriitoihin oopperan muun johdon kanssa ja lähti vuonna 1912 Kotimaisesta oopperasta. Samana vuonna hän perusti [[Savonlinnan oopperajuhlat]].<ref name="SMH kotimainen ooppera" /> Vuonna 1914 Kotimainen ooppera muutettiin [[Osakeyhtiö (Suomi)|osakeyhtiöksi]], ja samalla sen nimi muutettiin ''Suomalaiseksi Oopperaksi''.
 
=== Suomalainen Ooppera ===
[[Tiedosto:Alexander Theatre Helsinki 2011-09-03 1.jpg|thumb|250px|Kansallisooppera toimi [[Aleksanterin teatteri|Aleksanterin teatterissa]]ssa vuosina 1919–1993.]]
[[Suomen itsenäistyminen]] toi Suomalaiselle Oopperalle sen ensimmäisen oman talon, kun venäläinen teatteri jäi valtion haltuun. [[Aleksanterin teatteri]] luovutettiin Suomalaiselle Oopperalle väliaikaiseksi toimipaikaksi kunnes suunnitelmissa ollut oopperatalo valmistuisi. Aleksanterin teatteri oli Oopperan käytössä vuodesta 1919 vuoteen 1993.
 
Suomalainen Ooppera oli jatkuvasti rahavaikeuksissa, vaikka laulajien palkat olivat pienet ja vaikka Edvard Fazer ei ottanut laitoksen johtamisesta lainkaan palkkaa. Keväällä 1925 toiminta jouduttiin keskeyttämään. Jatkamaan päästiin seuraavana vuonna, kun asetusmuutoksella sallittiin raha-arpajaisten järjestäminen oopperan rahoittamiseksi. Rahapulasta huolimatta Suomalainen Ooppera esitti uusia kotimaisia oopperoita, joista menestyneimmäksi nousi 1924 kantaesitetty [[Leevi Madetoja]]n ''[[Pohjalaisia (ooppera)|Pohjalaisia]]''. Suomalainen Ooppera pyrki seuraamaan aikansa oopperavirtauksia ja esitti esimerkiksi [[Ernst Křenek]]in ''[[Jonny spielt auf]]'' vain vuoden päästä sen ensiesityksestä.<ref name="Bacon, ooppera itsenaisessa suomessa"> {{Kirjaviite | Tekijä=Henry Bacon, Ooppera itsenäisessä Suomessa| Nimeke= Oopperan historia |Sivu=594 - 597594–597| Julkaisija= Otava | Vuosi=1995| Tunniste=ISBN 951-1-13273-3}} </ref>
 
Suomalainen oopperaelämä oli pitkälti samojen ihmisten varassa itsenäisen Suomen ensimmäiset vuosikymmenet. Edvard Fazer jatkoi Suomalaisen oopperan johtajana vuoteen 1938 asti, jonka jälkeen johtajana toimi vuoden verran Aino Ackté. Acktén johtajakautena toteutettiin useita suurimittaisia, mutta taloudellisesti tappiollisia ensi-iltoja. Ensitenorina ja välillä ohjaajana toimi [[Wäinö Sola]], myös oopperan perustajajäseniä. Vuosina 1939 - 19521939–1952 johtajana toimi [[Oiva Soini]], joka oli aikaisemmin ollut ensibaritoni.<ref name="SMH 398-399">{{Kirjaviite | Tekijä=Matti Haapakoski et al.| Nimeke= Suomen musiikin historia -– Esittävä säveltaide |Sivu=398-401398–401| Julkaisija=Werner Söderström Osakeyhtiö| Vuosi=2002| Tunniste=ISBN 951-0-23564-4}}</ref>
 
[[Armas Järnefelt]]in jäätyä eläkkeelle [[Ruotsin kuninkaallinen ooppera|Tukholman kuninkaallisesta oopperasta]] vuonna 1932 hän sai kutsun Suomalaisen Oopperan taiteelliseksi johtajaksi. Järnefeltin muutaman vuoden kestäneellä kaudella suosittiin oopperassa [[Richard Wagner|Wagneria]]: ''[[Parsifal (ooppera)|Parsifal]]'' esitettiin 1933 ja koko ''[[Nibelungin sormus|Der Ring]]'' -sarja 1930-luvun kuluessa. Järnefeltin kausi oli taiteellisesti onnistunut, mutta yleisömäärät vähenivät. Järnefelt erosi tehtävästään vuonna 1936 menetettyään paikkansa Oopperan hallituksessa. Eroon vaikuttivat erimielisyydet oopperan linjasta, sillä Järnefelt vastusti operettia ja balettia.<ref name="SMH 398-399"/>
 
=== Sotavuodet ja suomalaisen oopperan uusi nousu ===
Rivi 70:
Jäätyään eläkkeelle oopperanjohtajan tehtävistä vuonna 1971 [[Alfons Almi]] keskittyi Suomen uuden oopperatalon hankkimiseen.<ref name="uusitalo">{{Verkkoviite | osoite = http://yle.fi/aihe/artikkeli/2011/01/04/kansallisooppera-bulevardilta-toolonlahdelle | nimeke = Kansallisooppera Bulevardilta Töölönlahdelle | tekijä = | ajankohta = 4.1.2011 | julkaisu = Yle | viitattu = 17.10.2016 }}</ref><ref name="muistot">{{Verkkoviite | osoite = http://www.hs.fi/muistot/a1364356051222 | nimeke = Alfons Almi | tekijä = Heikinheimo, Seppo | ajankohta = | julkaisu = Helsingin Sanomat | viitattu = 17.10.2016 }}</ref> Uuden oopperatalon suunnittelu alkoi jo 1970-luvulla. Rakennustyöt alkoivat [[Töölönlahti|Töölönlahdella]] entisen [[Töölön sokeritehdas|Töölön sokeri­tehtaan]] paikalla vuonna 1987 ja sitä rakennettiin kuusi vuotta. Rakennuskulut olivat yhteensä noin 780 miljoonaa markkaa.<ref name="uusitalo" /> Almi osallitui oopperatalon harjannostajaisiin vielä vuonna 1990, mutta hän kuoli vuonna 1991 ennen oopperatalon valmistumista.<ref name="uusitalo" /> Suomen ensimmäinen oopperatalo avattiin vuonna 1993 ja sen vihki käyttöön kulttuuriministeri [[Tytti Isohookana-Asunmaa]].<ref name="uusitalo" />
 
Päänäyttämön katsomossa on yli 13001&nbsp;300 paikkaa, ja lisäksi talossa on pieni näyttämö. Lämpiötiloja käytetään pienimuotoisiin esityksiin ja ilmaistapahtumiin.<ref>{{Verkkoviite | osoite = http://oopperabaletti.fi/talo/ | nimeke = Esittelyssä Ooppera ja Baletti | tekijä = | ajankohta = | julkaisu = Ooopera & Baletti | viitattu = 17.10.2016 }}</ref> Ensimmäinen talossa nähty kotimainen ooppera oli Aulis Sallisen Kullervo, joka talon valmistumisen viivästyessä oli jo kantaesitetty Los Angelesissa. Uuden talon ensimmäinen kantaesitys oli suomalaisen avantgarden uranuurtajan [[Erik Bergman]]in ''[[Det sjungande trädet]]'' (1995).<ref name="fimic2"> [http://www.fimic.fi/fimic/fimic.nsf/mainframe?readform&18C3382426F75D4142256C460040A250 Suomalainen oopperamusiikki:9. Uuteen aikaan]</ref> Oopperatalon pieni näyttämö eli Alminsali pyrki toimimaan vastapainona päänäyttämön perinteisemmälle ohjelmistolle, ja sinne tehtiin kokeellisempia tuotantoja. Alminsalin ensimmäinen ensi-ilta oli [[Tapio Tuomela]]n säveltämä ''[[Korvan tarina]]'' (1991-19931991–1993).<ref name="fimic2"/> [[Helsingin kansainvälinen balettikilpailu]] on järjestetty Kansallisoopperassa ja -baletissa vuodesta 1995.
 
Kansallisoopperan säätiön nimi muutettiin 1. joulukuuta 2015 Suomen kansallisooppera ja -baletti sr:ksi. Vuonna 2015 Kansallisoopperan ja -baletin järjestämiin esityksiin ja muihin tilaisuuksiin osallistui noin 298 &nbsp;000 kävijää. Radioituja, televisioituja, elokuvateattereissa välitettyjä sekä eri kanavien kautta suoratoistettuja esityksiä seurasi 790 &nbsp;500 katsojaa ja kuulijaa Suomessa ja ulkomailla.<ref name="vuosikertomus">{{Verkkoviite|osoite=http://oopperabaletti.fi/app/uploads/2017/05/Vuosikertomus_2016.pdf|nimeke=Vuosikertomus 2016|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|tiedostomuoto=pdf|julkaisija=Ooppera & Baletti|viitattu=30.11.2017}}</ref> Vuonna 2016 Kansallisooppera ja -baletti teki yleisöennätyksen 317 &nbsp;000 katsojalla eri tilaisuuksissa.<ref>{{Verkkoviite | osoite = http://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005148884.html | nimeke = Kansallisooppera ja -baletti teki yleisöennätyksen – esitysten suoratoistot HSTV:ssä ja Ylellä kasvattivat merkitystään | tekijä = Lehmusvesi, Jussi | ajankohta = 30.3.2017 | julkaisija = Helsingin Sanomat | viitattu = 11.5.2017 }}</ref>
 
Rakennuksen pohja on ristinmuotoinen ja ristin keskellä on päänäyttämö, sakaroina ovat taka- ja sivunäyttämöt sekä katsomot. Sivunäyttömöt toimivat lavasteiden välivarastoina. Päänäyttämön lattia muodostuu neljästä nostimesta, jotka nostavat 10 tonnia ja voivat kallistua kahdeksan astetta. Kulisseja varten on näyttämön katossa on 57 yhden tonnin tankonostimia 57 kappalettatankonostinta. Lisäksi lavalla voi esittää elävää tulta ja videoita.<ref name=mal>{{Lehtiviite | Tekijä = Mikko Vänttinen| Otsikko = Päivä oopperassa| Julkaisu = MAL-lehti| Ajankohta = | Vuosikerta = | Numero = 2/2017| Sivut = 6-76–7| Julkaisupaikka = | Julkaisija = Matemaattis-luonnontieteellisten alojen akateemiset| Selite= | Tunniste= | www = https://mal-liitto.fi/fi/system/files/mal-lehti_2_syyskuu_2017_small.pdf#overlay-context=fi/jasenlehti| www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 12.10.2017 | Kieli = | Lopetusmerkki = }}</ref>
 
Oopperatalon ovet ovat värikoodattuja; mustista pääsee näyttämölle, sinisistä teknisiin tiloihin ja puupintaisista taiteilijoiden tiloihin. Oopperassa on oma puutyöpaja, maalaamo ja ompelimo. Erikoisuutena oopperaan EU:n ulkopuolelta tulevat lavasteet tullataan Oopperatalon kellarissa ajorampin päässä. <ref name=mal></ref>
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_Kansallisooppera_ja_-baletti”