Ero sivun ”Eleonoora Akvitanialainen” versioiden välillä

ei muokkausyhteenvetoa
p (fix)
Eleonoora varttui Euroopan sivistyneimmässä hovissa, joka oli [[ritarilaulu]]jen synnyinpaikka. Hän oli ajankohdan naiseksi erinomaisen korkeasti koulutettu sekä osasi kirjoittaa ja puhua [[latina]]a. Hän oli taitava niin musiikissa kuin kirjallisuudessakin, osasi ratsastaa, metsästää haukoilla ja aseilla. Hänestä tuli koko [[Akvitanian herttuakunta|Akvitanian herttuakunnan]] perijä, kun hänen veljensä Vilhelm kuoli sylivauvana. Herttuakunta oli tuolloisen Ranskan laajin ja varakkain alue. Tämä kaikki teki Eleonoorasta keskiajan varakkaimman ja vaikutusvaltaisimman naisen. Toki hänen omalla tahdollaan ja taidollaan oli myös paljon merkitystä.
 
Hänen isänsä kuoltua [[pyhiinvaellus]]matkalla [[Espanja]]ssa vuonna 1137 Eleonoora peri viisitoistavuotiaana [[Poitiers'n kreivikunta|Poitiers'n kreivikunnan]] sekä Akvitanian ja [[Gasgognen herttuakunta|Gasgognen herttuakunnat]]. Alue oli huomattavasti kuninkaan omia läänityksiä suurempi. Eleonoora oleskeli erityisesti maillaan Akvitanissa ja sen kaupungeissa [[Bordeaux]] ja [[Poitiers]], joissa hän piti loistavaa ja rafinoitunuttaraffinoitunutta hoviaan. Herttuatar kutsui hoviinsa lukuisasti artisteja ja eritoten [[trubaduuri|trubaduureja]] kuten Bernard de Ventadous, Benoît de Sainte-maise, joka omisti Eleonooralle teoksensa ''Roman de Troie'', Wacen, joka kirjoitti runoelman ''Brut'' herttuattaren kunniaksi. Rigaud de Barbezieux kirjoitti occitanian kielisiä runoja vuosina 1140–1163. Noin vuoden 1150 tienoilta lähtien Aliénor yhdessä tyttärensä Marie de Champaignen, joka oli kirjailija Chrétien de Troyesin suojelija, piti yllä loistavaa kirjailijahovia aina 1170-luvulle saakka.
 
Eleonoora modernisoi eritoten Poitiers'n kaupunkia laatimalla sille uuden vapauskirjan, rakentamalla [[kauppahalli]]t ja uuden [[kehämuuri]]n sekä laajentamalla merkittävästi kaupungissa olevaa [[palatsi]]aan ja niin edelleen.
Rekisteröitymätön käyttäjä