Wikipedia

Ero sivun ”Hiroshiman ja Nagasakin pommitukset” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p typo
p typo
Rivi 49:
 
Pommi tappoi heti noin 75 000 ihmistä ja tuhosi 90 prosenttia kaupungista. Noin kolmasosa kuolleista oli sotilaita.
Pommin aiheuttama tuho kaupungissa oli valtava. Ensin tuli sokaiseva välähdys ja valtava kuumuus. Jonkin ajan kuluttua paineaalto kaatoi ihmisiä ja tuhosi rakennuksia. Lopuksi radioaktiivinen säteily tappoi monia niistä, jotka selvisivät hengissä räjähdyksestä.
 
[[Kuva:AtomicEffects-Hiroshima.jpg|thumb|left|280px|Hiroshima atomipommin jäljiltä.]]
Rivi 55:
 
Yleisesti ottaen pommi teki tulella ja paineaallolla pahaa tuhoa noin 2-2,5 km säteellä<ref>Hamai 2015, s. 1</ref>.
Monet selvisvätselvisivät täällä alueella hengissä.
 
Pommin räjähdyksessä syntyneen tulipallon lämpötila oli yli miljoona astetta. Pommin kehittämä kuumuus oli niin suuri, että kattotiilet sulivat 600 metrin päässä, mikä vaatii 2&nbsp;000 astetta. 510 metrin päässä sulivat savitiilet yli 1300 asteessa. Hautakivien kiille suli 380 metrin päässä 900 asteen lämpötilassa<ref>Hershey 20015, s 120</ref>. Kiillotettu graniitti muuttui karkeaksi suorasta säteilystä.
Rivi 91:
Heti sodan jälkeen Yhdysvallat pyrki muun muassa salaamaan radioaktiivisuuden aiheuttamaa säteilysairautta, muttei onnistunut tässä.
 
Ihmisiä kuoli eniten säteilyyn Hiroshimassa ja Nagasakissa noin viikossa, monia 3-4 viikon kuluessa täjähdyksestäräjähdyksestä. Mutta 2 kuukauden kuluttua suorat säteilykuolemat loppuivat. Kilpirauhassyöpä, harmaakaihi ja leukemia yleistyivät<ref>Bauer 1976, s. 213s 214-215</ref>.
 
Hiroshimassa oli räjähdyshetkellä noin 255200 asukasta, koska paljon ihmisiä oli evakuoitu pois<ref name="Bauer_1976_210">Bauer 1976, s. 210</ref>.
Rivi 99:
Pommi tuhosi vain 26% Hiroshiman teollisuudesta<ref name="Bauer_1976_210"/>. Se tappoi noin 20000 sotilashenkilöä.
 
Uhreista 20 % kuoli säteilyyn, 25 % palovammoihin ja noin puolet muihin vaikutuksiin<ref>johnn Hershey, like 2005, hiroshimaHiroshima, s. 119</ref>.
 
Vuoden loppuun mennessä oli kuollut 140&nbsp;000. Viiden vuoden kuluessa säteilysairauksiin ja muihin jälkivaikutuksiin oli kuollut yhteensä 200&nbsp;000–250&nbsp;000. Kaupungissa oli kaikkiaan noin 350&nbsp;000 asukasta, vaikkakin heti räjähdyksen jälkeen väkimäärä huomattavasti pienentyikin.
 
Hiroshimassa kuoli heti 70000 ja 80000 haavoittui. 1 km säteellä kuoli väestöstä 95%. Joulukuuhun menessämennessä pommi oli tappanut jälkivaikutuksillaan 130000-150000, ja vuoteen 1950 mennessä 200000. Yhteensä pommi vaikutti 310000-320000 ihmiseen<ref name="YK_1983_85">Kokonaistutkimus ydinaseista 1983, s. 85 s 85</ref>.
 
Nagasakissa kuoli heti 40000, haavoittui 20000. Joulukuuhun 1945 mennessä Nagasakin pommi tappoi yhteensä 60000-80000 ja vuoteen 1950 mennessä 100000. Täällä pommi vaikutti 270000-280000 ihmiseen<ref name="YK_1983_79"/>.
Rivi 118:
Pommin pudotti [[Charles Sweeney]]n ohjaama B-29 nimeltään ''[[Bockscar]]''. Pommituslennolla oli vaikeuksia. Aluksi toinen konetta saattavista, mittalaitteita mukanaan kuljettavista koneista eksyi pilveen. Sitä odotettiin turhaan 40 minuuttia, mikä kulutti polttoainetta. Operaation ensisijainen kohde oli [[Kokura]]n kaupunki, mutta pilvipeite esti kohteen pommittamisen. ''Bockscarin'' polttoainesäiliön pumppu meni rikki, ja yli 2&nbsp;000&nbsp;kg polttoainetta menetettiin, mikä lyhensi lentoaikaa. ''Bockscar'' joutuikin palatessaan turvautumaan varalaskupaikkaan [[Okinawa]]lla muiden koneiden palatessa Tinianille.<ref>Herlin s. 155</ref>
 
Lennettyään kolme kertaa Kokuran kaupungin yli se suuntasi vaihtoehtoiseen kohteeseen Nagasakiin. Aluksi myös Nagasakin yllä oli pilviä, mutta ne rakoilivat viime hetkellä. Tämä mahdollisti visuaalisesti kohteen pommittamisen. Pommi pudotettiin noin kolme kilometriä kaupungin keskustasta – aiotusta kohteesta – luoteeseen olevalle teollisuusalueelle. Se räjähti 43 sekuntia myöhemmin 469 metrin korkeudessa. Nagasakin pommi (22 kilotonnia) aiheutti tuhoa vähemmän kuin Hiroshiman pommi vaikka se oli voimakkaampi, sillä maasto oli mäkisempää. Kumpuileva maasto toisaalta suojasi, toisaalta keskitti ja voimisti räjähdyksen voimaa suppealla alueella, jonka koko oli noin 11 neliökilometriä. Tämän pommituksen valokuvauskoneessa oli mukana [[Yhdistyneen kuningaskunnan ilmavoimat|Kuninkaallisten ilmavoimien]] edustajat [[Leonard Cheshire]] ja William Penney. ''Bockscarin'' tutkaupseerina (elektroniset vastatoimet - ELSO) oli luutnantti Jacob Beser<ref>Thomas & Witts: s. 175-176</ref>, joka oli ollut myös Enola Gayn lennolla. Hän on siis maailman ainoa kahteen ydinasehyökkäykseen osaa ottanut.<ref>Thomas & Witts: s. 360</ref>
Pommi tuhosi eniten rakennuksia noin 3.8 km alalal Urakamin laaskossalaaksossa.
Pommi tappoi heti noin 35&nbsp;000–70&nbsp;000 ihmistä ja vammautti 41&nbsp;000. Uusimpien tutkimusten mukaan Nagasakissa kuoli 87&nbsp;000. Nagasakin pommin suurempi voima näkyi sen tuhoalueessa. Paineaalto tuhosi rakennuksia ainakin vielä 2,4 km päässä. Graniitti muuttui karkeaksi 1,5 kertaa kauempana kuin Hiroshimassa ja hiiltymistä tapahtui 3,35 kilometrin päässä. Tulipaloja oli 3.2 km päässä keskipisteestä<ref>[https://www.slideshare.net/MoiduBhai/atomic-bombing-of-hiroshima-nagasaki]</ref>. Ihmisiä paloi Nagasakissa 4,2 kilometrin päässä, Hiroshimassa 2,4 kilometrin päässä. Tiiliä siirtyili paikoiltaan keskimäärin kolmen kilometrin päässä, mutta joissain tapauksissa jopa 4,9 kilometrin päässä.{{lähde}}
 
Rivi 151:
=== Japanin antautuminen===
 
Keväällä käydyn [[Iwo Jiman taistelu]]n jälkeen alkoivat Japanin tavanomaiset lentopommitukset, jotka olivat hyvin tuhoisia. Niissä käytetiiin palopommeja. [[Tokion pommitukset]] olivat luultavasti historian pahin pommitus. Ne olivat tietoista totaalista sotaa<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://historianet.fi/sota/toinen-maailmansota/haikailematon-pommitus-muutti-tokion-liekkimereksi |nimeke=Häikäilemätön pommitus muutti Tokion liekkimereksi|julkaisu=Historie fi|ajankohta=2016-11-18|viitattu=2017-09-22|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>. Palavien puutalojen tulimyrsky tappoi yli 100000 siviiliä. Jo vuodenvaihteessa oli selvää ettei Japani kestäisi sotaa kovin kauan <ref name="poulsen_1982_257"> Suuri maailmanhistoria, Sodasta toiseen 1914-1945, 1982, isbn 951-864-001-7, 951-864-000-9, Henning Poulsen, Leis Steffen Danielsen toim., suom Matti Hossa, s. 257</ref>. Japanin hallinnossa kilpailivat sotaa kannattavat "haukat" ja sitä vastustavat "kyyhkyt".
 
Jatkuvat tappiot veivät siihen, että rauhanpuolueen kannatus kasvoi keväästä lähtien <ref name="poulsen_1982_260"> Poulsen 1982, s. 260</ref>. Entinen pääministeri Konoe ehdotti keisarille rauhaa helmikuussa 1945. Tämä hylkäsi ajatuksen ehkä siksi, että uskoi Japanin voittoon. Pääministeri Suzuki jatkoi sotaa, mutta koetti myös etsiä tietä rauhalle. Maltilliset pelkäsivät haukkojen sotilaskaappausta. Japani tunnusteli jo kesällä rauhaa, muttei halunnut antautua ehdoitta. Suzukin hallitus piti rauhaa yhtenä vaihtoehtona, muttei halunnut keisaria pois maan johdosta. Toisaalta Japanin sotaministeri ja monet isänmaalliset kannattivat yhä viivytystaistelua. Se tulisi päättymään Japanin tappioon. Mutta silloin Japani ei antautuisi kunniattomalla tavalla. Liittoutuneet uhkasivat Potsdamissa Japania ja sen armeijaa tuholla, mutteivatmutteivät maininneet atomipommia. Länsimaiden lehdistö vaati Hirohitoa vastuuseen. Toisaalta liittoutuneiden hallitukset eivät suoraan vaatineet keisarikunnan lakkauttamista. Japanin täytyi antautua ehdoitta, koska Potsdamissa ei sanottu keisarin asemasta mitään, mutta vaadittiin ehdotonta antautumista, Japani jatkoi sotaansa<ref name="Bauer_1976_217">Toinen maailmansota 6, Eddy Bauer, WSOY 1976, ISBN 951-0-05846-7, s. 217</ref>.
 
Japani ei suostunut antautumaan 27. heinäkuuta<ref>{{Lehtiviite|Otsikko=Surrender of Japan|Julkaisu=Wikipedia|Ajankohta=2017-09-17|www=https://en.wikipedia.org/w/index.php?title=Surrender_of_Japan&oldid=801138932|Kieli=en}}</ref>. Keisari oli yhä viivytystaistelun kannalle. Hiroshiman pommin jälkeen Yhdysvaltain presidentti Truman uhkasi Japania ennen näkemättömän tuhoisalla atomisateella.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Hiroshiman_ja_Nagasakin_pommitukset”