Ero sivun ”Hiroshiman ja Nagasakin pommitukset” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎Japanin antautuminen: kirjoitusvirheitä
Rivi 157:
Japani ei suostunut antautumaan 27. heinäkuuta<ref>{{Lehtiviite|Otsikko=Surrender of Japan|Julkaisu=Wikipedia|Ajankohta=2017-09-17|www=https://en.wikipedia.org/w/index.php?title=Surrender_of_Japan&oldid=801138932|Kieli=en}}</ref>. Keisari oli yhä viivytystaistelun kannalle. Hiroshiman pommin jälkeen Yhdysvaltain presidentti Truman uhkasi Japania ennen näkemättömän tuhoisalla atomisateella.
 
Saarrettua Japania uhkasi ruokapula. Pääministeri Suzuki Kantaro ehdotti aamulla 9. elokuuta rauhaa, kun Neuvostoliitto hyökkäsi. Jo aamupäivällä saapui uutinen Nagasakin pommituksesta. Kabinetti jakautui melko tasan sodan jatkajien ja antautumisen kannattajiin. Sodan jatkajat olisivat halunneet mm välttää Japanin miehityksen. Keisari päätti antautua päivänäpäivällä, jos keisarin asemanasemaan ei kajottaisi<ref><nowiki>{{</nowiki>[https://en.wikipedia.org/wiki/Surrender_of_Japan#Negotiations]<nowiki>}}</nowiki></ref>. Itkevä keisari ilmoitti kabinetille, että huolimatta sotilaiden päättäväisyydestä sodan jatkaminen aiheuttaisi satojen tuhansien ihmisten kuoleman. Ainoa mikä merkitsi keisarille, onoli kansan elämä. Sotaministeri Anami siirtyi rauhan puolelle. Tähän oli syynä vain se, että hänen oli toteltava keisaria.
 
Mutta muutamat nuoret upseerit aloittivat majuri Hanatakan johdolla palatsikaappauksen. He meihittivät suurimman osan palatsia, mutteivat saaneet keisaria käsiinsä. He tappoivat yhteistyöstä kieltäytyneen henkivartiokaartin johtajan Morin. Kapinalliset etsivät tuloksetta keisarin antautumispuheen sisältävää äänilevyä. Sitä ei löytynyt<ref>{{Lehtiviite|Otsikko=Kyūjō incident|Julkaisu=Wikipedia|Ajankohta=2017-09-01|www=https://en.wikipedia.org/w/index.php?title=Ky%C5%ABj%C5%8D_incident&oldid=798352278|Kieli=en}}</ref>. Kapinallisten vastustajat myös sabotoivat antautumisen kumoavan radiolähetyksen. Kapinan johtajat tappoivat itsensä heitettyään ensin sotaa kannattavia lentolehtisiä<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://historianet.fi/sota/toinen-maailmansota/upseerien-kapina-oli-tuhota-japanin |nimeke=Upseerien kapina oli tuhota Japanin|julkaisu=Historie fi|ajankohta=2015-10-05|viitattu=2017-09-22|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>. Toisaalla kapinaupseerit yrittivät murhata rauhaan 14. elokuuta suostuneen pääministeri Suzukin. Myös muut kapinayritykset epäonnistuivat. <ref name="poulsen_1982_261"> Poulsen 1982, s. 261</ref> Tämäkin epäonnistui. Japani antautui 15. elokuuta, sallien miehityksen, muttei keisarin asemaan kajottu. Sotaministeri ja monet sotilasjohtajat tappoivat kunniattoman antautumisen takia itsensä.