|
'''Tritonuskorvauksella''' tarkoitetaan musiikissa [[dominanttiseptimisointu|dominanttiseptimisoinnun]] korvaamista siitä [[tritonus|tritonuksen]] päässä olevalla toisella dominanttiseptimisoinnulla. Sitä käytetään paljon lähinnä jazzmusiikissa[[jazz]]musiikissa.
Tritonuskorvaus säilyttää dominanttiseptimisoinnulle ominaisen [[tritonus]]intervallin eli asteikon 4. ja 7. sävelen. Tämän lisäksiLisäksi siinä on kaksi asteikkoon kuulumatonta säveltä alennettu 2. ja alennettu 6. sävel. NäilläNiillä on pyrkimys purkautua asteikon 1. ja 5. sävelelle eli [[toonika|toonikasoinnulle]]soinnulle. Tällöin tritonuskorvaussoinnulla on sama toiminnalinentoiminnallinen ominaisuus kuin alkuperäisellä dominanttiseptimisoinnulla -eli pyrkimys purkautua toonikalle.<ref>Smith, Stuart, 2008Smith: Jazz Theory Book, 4. tarkistettu julkaisu, [http://www.cs.uml/edu/~stu/JazzTheory.pdf Jazz Theory Book, sivu 59, 4. tarkistettu painos, 2008, viitattu 22.12.2017.</ref>
Seuraavassa on C -duurin dominanttiseptimisointu G<sup>7</sup> ja sen tritonuskorvaussointu Db<sup>7</sup>. Siinä tritonusintervalli löytyyon G<sup>7</sup> soinnun f ja h sävelten väliltävälillä. Vastaavasti Db<sup>7</sup> soinnusta tritonus löytyy f sävelen ja ces sävelen väliltä. Ces sävel on [[Enharmoniset sävelet|enharmonisesti]] sama kuin h sävel.
[[Tiedosto:Tritonuskorvaus.png]]
Esimerkkinä tritonuskorvauksen käytöstä olkoon tavanomainen sointukulku IIm<sup>7</sup>-V<sup>7</sup>-Imaj<sup>7</sup>, joka reaalisoinnuilla merkittynä C duurissa on Dm<sup>7</sup>-G<sup>7</sup>-Cmaj<sup>7</sup>. Tritonuskorvauksella se muuttuu muotoon Dm<sup>7</sup>-Db<sup>7</sup>-Cmaj<sup>7</sup>. Jättämällä [[kvintti|kvintit]] pois saadaan allaseuraavassa olevat sointukulut. Tällöin tritonuskorvauksella on saatu bassoon [[Kromaattinen asteikko|kromaattisesti]] eli puolisävelaskelin aleneva sävelkulku.<ref>Levine, Mark, 1995: The Jazz Theory Book. Petaluma: Sher Music c19951995, sivu 262.</ref>
[[Tiedosto:Tritonus_esimerkki.png]]
Nuottien alla olevissa sointuastemerkinnöissä Vs tarkoittaa viidennen asteen soinnun tritonuskorvausta<ref>Aarre Joutsenvirta A., Jar9 Perkiömäki J.: [http://www2.siba.fi/muste1/index.php?id=51&la=fi Sointujen funktionaalisuus jazzissa,] viitattu 22.12.2017</ref>.
== Lähteet ==
*Smith, Stuart, 2008: Jazz Theory Book, 4. tarkistettu julkaisu, www.cs.uml/edu/~stu/JazzTheory.pdf, viitattu 21.12.2017.
*Levine, Mark, 1995: The Jazz Theory Book. Petaluma: Sher Music c1995.
*Joutsenvirta A., Perkiömäki J.: http://www2.siba.fi/muste1/index.php?id=51&la=fi, viitattu 22.12.2017
[[Luokka:Musiikin teoria]]
[[Luokka:Musiikkitermit]]
| 