|
[[Tiedosto:Modern Finnish joulupöytä.jpg|thumb|250px|Suomalainen jouluateria [[Helsinki|Helsingissä]]. Perinteisen kinkun asemasta tarjolla on soijakinkku.]]
[[Tiedosto:Julemiddag.jpg|thumb|250px|Jouluateria.]]
'''Jouluateria''' on perinteisesti [[joulu]]n aikaan syötävä runsas, monta ruokalajia[[ruokalaji]]a sisältävä [[ateria]].
==Historia==
Ennen vanhaan [[pula-aikanaaika]]na jouluksi pyrittiin järjestämään hyvää, koko vuoden parasta syömistä. Lapset saivat siirapista tehtyjä karamelleja ja sokeria oli saatavilla.
Jouluruokiin liittyy sanonta "kun”kun [[loppiainen]] lopsahtaa, kaali kuppiin kopsahtaa"kopsahtaa”. Tämä tarkoittaa sitä, että joulunajan hyvät ruoat on syöty loppuun ja paluu arkeen tapahtuu suurin piirtein loppiaisen aikoihin.
Jouluateria jätettiin ennen pöydälle koko yöksi. Sitä saivat sitten [[Kotitonttu (suomalainen kansanperinne)|kotitontut]] ja muut nälkäiset käydä syömässä pitkin yötä.
==Nykyaika==
Jouluateria on tärkeä osa [[joulu]]ajoulua. "Oispa”Oispa joulu ja sais yölläki syy'äsyy’ä."” Jouluna on ollut tapana syödä hyvin ja jopa öisin se perinteen mukaan on sallittua.
Mausteet[[Mauste]]et olivat entisaikaan statussymboleita; – mitä maustetumpi ruoka, sitä rikkaampi perhe. Joulun mausteilla on todella pitkä historia. Niitä tuotiin kaukaisista maailmankolkista, ja ne yhdistettiin ylelliseen elämään. Monet mausteet olivat aikoinaan kullan ja jalokivien arvoisia. HedelmätHedelmistä kuuluvatjouluun myösovat jouluun.kuuluneet Erityisestierityisesti omenat[[omena]]t, mutta nykyisin myös monet hyvinkin eksoottiseteksoottisetkin hedelmät.
Perinteiseen suomalaiseen joulupöytään kuuluvat erilaiset laatikot, kuten [[maksalaatikko|maksa-]], [[porkkanalaatikko|porkkana-]], [[lanttulaatikko|lanttu-]] ja [[perunalaatikko]], ja yleensä aina [[joulukinkku]], ostettu tai itse valmistettu. ja/taiNykyisin nykyisinkinkun myösvaihtoehtona voidaan tarjota [[kalkkuna]]a tai kasvissyöjillekin sopivaa [[Seitan|seitankinkkuseitan]]kinkkua. Myös [[rosolli]], [[karjalanpaisti]], luumukiisseli sekä erilaiset kalaruoat kuten [[lipeäkala]], kylmäsavustettu lohi, sekä [[graavilohi]] ja -siika ovat joulun ajan ruokia. Kalaruoat juontavat juurensa paastosta[[paasto]]sta, jota ennen vietettiin adventtiaikana. Jouluaaton ruokia on riisistä valmistettu [[riisipuurojoulupuuro]]a manteleineen. Jouluna syödään myös [[joulutorttu]]ja ja [[piparkakku]]ja, joita entisaikaan leivottiin jo viikkoja ennen joulua. Jouluateria on päätapahtuma sekä aattona että joulupäivänä. Kautta aikojen erilaiset [[alkoholijuoma]]t, kuten [[glögi]] ja joulu- tai talvi[[olut|oluet]] kuuluneet monen suomalaisen joulunviettoon. Tilastojen mukaan [[Alko]]n myynti kasvaa huomattavasti joulua edeltävien kahden viikon aikana ja litramääräisesti eniten kasvaa punaviinien myynti.<ref>[http://www.lansivayla.fi/artikkeli/197617-alkon-myynti-kasvaa-90-prosenttia-joulun-alla Länsiväylä (10.12.2012): Alkon myynti kasvaa 90 prosenttia joulun alla] ''Länsiväylä'', 10.12.2012. Viitattu 21.12.2012.</ref> Glögi on yleistynyt joulujuomana ja ohittanut kahvin[[kahvi]]n varsinkin pikkujouluissa. Nykyisin kuitenkin glögiä tarjotaan useammin alkoholittomana, joissakin paikoissa on tarjolla sekä punaviinillä terästetty että alkoholiton glögijuoma. Nykyisin valmistetaan myös joulusimaa, joka muuten on varsinaisesti vappujuoma[[vappu]]juoma. Suklaa ja muut makeiset kuuluvat myös jouluun.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Natalia Brotherus & Nina Dodd| Nimeke = Joulun kuvia – kohti joulun tunnelmaa| Vuosi = 2007| Sivu = 9–21|Julkaisija = WSOY | Tunniste = ISBN 978-951-0-33713-4 }}</ref>
<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Natalia Brotherus & Nina Dodd| Nimeke = Joulun kuvia – kohti joulun tunnelmaa| Vuosi = 2007| Sivu = 9–21|
Julkaisija = WSOY | Tunniste = ISBN 978-951-0-33713-4 }}</ref>
Monissa julkisissa laitoksissa, kouluissa ja työpaikoilla on ennen joulua yhtenä päivänä jouluateria. Nykypäivänä monissa yrityksissä tarjottava joulua edeltävä ateria valitaan muuksi kuin jouluisia ruokia sisältäväksi, koska katsotaan, että jouluruokaa saa aivan riittävästi jouluna – tarjottava ateria on samalla kiitos henkilökunnalle kuluneen vuoden aherruksesta.
| 